Laura
Vaikka yksi uuden vuoden lupauksistani olikin vähentää koronasta puhuminen ja yrittää keskittyä kaikkeen muuhun, myönnän kyllä että lockdownin keskellä eläminen (taas) vaikuttaa pakostakin mielialaan. Turhauttaa, ärsyttää ja ottaa päähän vaikka tiedän kyllä että nämäkin toimet on tarpeellisia. Tosin edelliset lockdownit jo tässä maassa on näyttäneet että ne auttaa tilanteeseen hetkellisesti kunnes taas joudutaan pistää uusi lockdown päälle. Rokotusuutiset tietysti tuovat hieman toivoa tulevasta, mutta pitkä tie tässä on vielä edessä. Tämäkin lockdown kestää kauan, maaliskuuhun saakka vaikka hallitus onkin sanonut että toivoo voivansa purkaa rajoituksia ennen sitä. Itse olen skeptinen. Noh, niin tai näin, pakko hieman kuitenkin sanoittaa omia ajatuksia tästä tilanteesta koska vaikka kuinka olen kiitollinen siitä että perhe ja ystävät on pysynyt terveinä, töitä on ja kattokin pään päällä, niin myönnän jokatapauksessa että tämä neljän seinän sisällä hilluminen ja sosiaalisten kontaktien puute ihan oikeassa elämässä, eikä screenien läpi alkaa vaikuttaa kyllä (olen muuten sitä mieltä että kaikista jutuista ei tarvitse aina etsiä hyvää tai olla koko ajan kiitollinen, on ihan ok olla välillä ärtynyt/pettynyt tai mitä tahansa muuta). Olen kurkkuani myöten kyllästynyt erilaisiin tietokoneen välityksellä tapahtuviin treffeihin ja tapahtumiin.
Noin. Valitus ohi. Siirryttään muihin aiheisiin 😀
Paras idea: Lukupiirin perustaminen. Meillä on itseasiassa jo suomalaisten kavereideni kanssa yksi lukupiiri jota ollaan taidettu pitää jo parisen vuotta ja se on kyllä ollut ihana idea. Nyt ehdotin parille kaverille täällä jos pistettäisiin lukupiiri pystyyn ja se olikin kiva idea, varsinkin kun päätettiin tavata säännöllisemmin. Ja kun jossain vaiheessa toivon mukaan tilanne normalisoituu, voidaan tavata ihan kasvokkain ja siirtää meidän lukupiirin treffit paikallisiin pubeihin (todella toivon ja odotan tätä!). Tämän kuukauden kirja on Dawn Frenchin Because of You – en olekaan koskaan aikaisemmin lukenut hänen kirjojaan, joten kiva lukea jotain uutta.
Muita hyviä kirjoja: Luin taannoin Mari Mannisen Hyviä tekoja, joka oli erinomainen kirja. Olen tykännyt itseasiassa kaikista hänen edellisistä kirjoistaan myös, eikä tämä ollut poikkeus. Kirjassa Manninen hyväntekeväisyyden ajankohtaisiin ja ristiriitaisiin kysymyksiin, mm. toiminnan eettisyydestä. Manninen kirjoittaa mm. orpokotiturismista, naapureiden auttamisesta ja löytökoirien pelastamisesta. Myönnän että tartuin kirjaan jo ihan sen takia koska siinä kirjoitetaan löytökoirien adoptoimisesta Venäjältä, olenhan itsekin adoptoinut koiran ulkomailta, tosin Kyprokselta. Kirja oli todella mielenkiintoinen, suosittelen!
Joululoman aikana luin joululahjaksi saadun Barack Obaman Promised Land (suom. Luvattu maa), joka oli suoraansanottuna vähän pettymys. Mielestäni kirjaa olisi voinut tiivistää monelle sadalla sivulla ja nyt se oli mielestäni ajottain pitkätoikkoinen vaikka mielenkiintoisista aiheista kirjassa puhutaankin. Tykkäsin kyllä erityisesti luvuista jossa uppouduttiin ulkopolitiikan päätöksiin ja tapahtumiin, se on aihealue joka itseäni kiinnostaa eniten. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä että kirja olisi ollut parempi jos sitä olisi editoitu reippaamalla kädellä.
Viikon youtube-kanavat: Näiden lockdownien myötä kun tulee pakostakin vietettyä aikaa sisällä olen löytänyt ihan uuden maailman, nimittäin Youtube bloggaat. Vai vloggaajat? En tiedä mikä on oikea nimitys mutta sieltä olen löytänyt viihdyttävää sisältöä kun haluaa rentoutua työpäivän jälkeen. Itseäni kiinnostaa (en niin yllättäen) erityisesti kotijutut. Olen siis keskittynyt katsomaan Anna Editin videoita (hänellä on myös kivoja videoita organisoinnista ja järjestelystä mitkä on inspiroitavaa katsottavaa). Sen lisäksi tykkään Fashion Mumbrlin kotivideoista, hän nimittäin asuu hulppeassa kodissa Cotswoldissa (minne olen itse aina halunnut muuttaa!). Älkää antako nimen hämätä, hänellä on kyllä paljon muotivideoita, mutta sieltä seasta löytyy niitä kotijuttuja. Viimeisimpänä tykkään katsoa Lydia Millenin videoita, taas sama juttu kuin edelle, kanavalta löytyy videoita paljon muodista ja kauneudenhoidosta, mutta myös paljon kotijuttuja joten sieltä vaan niitä videoita klikkailemaan mikä itseään kiinnostaa. Olen yllättynyt siitä kuinka rentoa on katsoa kun joku muu videoi itseään puuhailemassa kotona ja miettimässä sisustusta! Loistavaa pakoa todellisuudesta tällä hetkellä.
Viikon paras treeni: Tai pikemmin koko vuoden parhaat treenit. Juoksuharrastus on jatkunut läpi talven mitä pidän suurena saavutuksena, nimittäin voin kertoa että innostus lähteä juoksemaan pilkkopimeään vesisateeseen ei yleensä ole suurin, mutta onneksi on kaveri jonka kanssa juosta. Sen lisäksi teen kotitreenejä, liityin syyskuussa Club V, jonka kautta teen kotitreenejä juoksulenkkien lisäksi. Tykkään näistä treeneistä koska ne on aika kovatempoisia ja sopii minulle. Suoraan sanottuna kun mitään muuta tekemistä ei elämässä ole, on minun tullut treenattua paljon enemmän kuin yleensä. Se pitää pääkopan edes jotenkin kasassa ja tietysti tärkeää kun muuten tulisi istuttua vaan sisällä koko ajan. Yleensä Dougal liittyy myös kotitreeneihin mukaan 😀
Olen myös haikaillut jo kesää ja miettinyt puutarhajuttuja. Löysin nettipuutarhakauppojen maailman ja sitä kautta aukeni kyllä ihan uusi ulottuvuus kun löysin mitä upeampia daalia- ja ruusulajikkeita. Mopo taisi hiukan lähteä käsistä…Tylsyyksissään tulee sitten tehtyä vaikka mitä ja nyt siellä ostoskorissa taitaa olla noin 10 erilaista daalia ja ruusulajiketta 🙂
Muuten tuntuu kyllä että yrittää tehdä tikustakin asiaa tällä hetkellä koska tammikuu yhdistettynä lockdowniin tarkoittaa että eipä täällä mitään tapahdu 😀 Jännittävin asia tällä hetkellä on käydä kerran kahdessa viikossa ruokakaupassa. Sinnekin saa mennä vain yksi henkilö taloudesta joten pyydän aina mieheltä että minä saisin käydä kaupassa. Omituisia aikoja eletään kun olen vetoamassa mieheeni että saanko minä mennä kauppaan hänen sijastaan 😀
Kun eletään tälläisiä aikoja niin otan innolla vastaan postausideoita jos teillä on mitään toiveita!
Hei, voin allekirjoittaa jokaisen kohdan kirjoituksessasi.
Samanlaisena (tasaisena ja tapahtumaköyhänä) elämä jatkuu varmasti monillakin. Eikä täällä Helsingin keskustassa/kerrostalossa ei ole edes puutarhaa ja kuntoilukin rajoittuu lähinnä kuntopyörän käyttöön koska (kaduilla ja katoilla oleva) lumi ja liukkaus eivät juurikaan houkuta kävelylenkeille.
Ymmärrän toki että myönteinen suhtautuminen helpottaa elämää monin tavoin mutta olen
kanssasi täysin samaa mieltä siitä että kaikissa asioista ja tapahtumista ei tarvitse pakonomaisesti etsiä positiivisia puolia. Ja tokihan kotoilu on kivaa – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti eikä etenkään silloin kun se on vain pakon sanelemaa.
Aurinkoista alkuvuotta!
PS Meilläkin oli tänään viikon huippupäivä kun kävimme ruokaostoksilla 🙂
Niinpä, rajoituksia on kyllä kaikkialla puolin ja toisin! Mielestäni juuri tuo sinun pointti siitä että kotoilu on kivaa, mutta ei silloin kun se on pakon sanelemaa osui niin hyvin asian ytimeen. Rakastan olla kotona enkä “normaalissa” elämässä nyt missään riennoissa juokse, mutta silloin kun on pakko pysyä kotona niin huomaan kyllä että haluaisin koko ajan lähteä jonnekin.
Ja totta tietysti tuo että Helsingin keskustassa on hankala liikkua liukkauden ja lumen vuoksi, täällä ei tietysti sitä ongelmaa ole…tosin pari päivää sitten jouksulenkillä olin kaatua koska liukastuin mutaan 😀
Hyvä että sait kiinni juuri tuosta että vaikka myönteinen suhtautuminen elämään kannattaa niin jokaisesta jutusta ei tarvitse etsiä positiivisia puolia. Se on mielestäni tärkeää. Varsinkin koen sen tärkeäksi täällä jossa Brittikulttuuri vallitsee niin vahvasti vielä sellainen “I’m fine”, tapa joten olen tietoisesti myös sanoittanut tunteitani ääneen muutenkin kuin vain toteamalla että kaikki on hyvin 😀
Jee, teillä oli jännä päivä siis! Onko teillä sellaista ongelmaa että mietitte aina että mihin kauppaan sitten kannattaisi lähteä? Meillä on periaatteessa 3 kauppaa lähietäisyydellä ja sitten niiden välillä pitää pohtia että kun tähän käyttää viikon kohokohdan niin missä sitä haluaisi käydä 😀 Lidl on hauska kun ei ikinä tiedä mitä sieltä keskikäytävältä löytää mutta Tesco on taas paljon suurempi ja siellä on jännempi valikoima 😀
Ihanaa viikonloppua!
Mulla on kans kuntoilu noussu omaan luokkaansa kun muutakaan tekemista ei ole ja ulkona on kurja ilma lahes koko ajan. Tosin kauppareissu ei mua huvita ollenkaan, painvastoin. Ihan pelottaa menna kauppaan, kun kukaan ei noudata turvavaleja ja todella moni ei kayta kunnolla maskia. Siispa kaydaan miehen kanssa vuoroviikoilla.
Kaipaan kesaa, ravintolaillallisia, viikonloppureissuja ystavien luokse, reissuja Suomeen, Irlantiin ja muualle ja kaikkea muuta, mika oli normaalia silloin joskus. Toivottavasti saamme rokotteet pian, vaikka olettaisin etta se on varmaan vasta myohemmin tana vuonna. Taytyy vaan jaksaa siihen asti, ja hei, huomenna on perjantai!
Hyvaa viikonloppua!
Tosi harmi että teilläpäin ei käytetä maskeja kaupoissa. Myönnän että täällä kyllä kanssa turvavälit unohtuu mutta kaikki kyllä käyttävät maskeja. Ja itse yritän käydä aina hiljaisiin aikoihin kaupoissa, esim viimeksi kun kävin Tescossa tiistai-iltana siellä ei ollut lähes ketään mikä oli ihanaa.
Ja voih, kaipaan juuri noita kaikkia samoja juttuja! Ihan jo sekin että voisi vaan huolettomasti tehdä treffit kaverin kanssa lähikahvilaan olisi ihanaa. Kuten sanoit, täytyy vaan yrittää jaksaa tilannetta ja toivoa että rokotukset saadaan tehtyä ihmisille aikataulun mukaan.
Ihanaa viikonloppua! Näyttää siltä että aurinko paistaisi viikonloppuna joka olisi sentään ihanaa!
Pitäisi taas ottaa itseä kiinni niskasta kotijumppien kanssa, kevään jälkeen en ole saanut satunnaisia yin-harjoituksia lukuun ottamatta aikaiseksi. Juokseminen ei innosta tällä hetkellä kun lumikaaoksen jälkeen on loskaa, ei edes kävely tuolla juuri houkuttele.
Onpa lohdullista, että joku muukin on tuota mieltä Obaman kirjasta, mietin että onko minussa jotain vikaa kun se tuntuu niiiiiiiiiin pitkältä. Itse en ole vielä loppuun päässyt (jossain sivulla 500+) mutta ainakin ensimmäiset 200 sivua olisi voitu tiivistää muutamaan kymmeneen.
Luulen että innostukseni kotijumppiin selittyy ehdottomasti osittain sillä että kun muutakaan tekemistä ei ole, niin voi sentään niitä tehdä 🙂 ja toisaalta kyllä todella tykkään noista jumpista, nyt olen miettinyt että miten olen jaksanut ikinä mennä salille kun on niin kätevää jumpata kotona! Ymmärrän hyvin että loskassa ja lumen keskellä ei tee mieli liukastella!
Ja hei, kiva kuulla että sinäkään et ollut vakuuttunut Obaman kirjasta! Siis jestas, mielestäni juuri siinä keskivaiheilla sitä olisi voinut tiivistää niin paljon! Ja kyllä alustakin! Ja ehkä lopustakin 🙂 kaikenkaikkiaan kirja olisi mielestäni ollut paljon parempi jos se olisi tiivistetty n 500 sivuun. Guardianin arvostelussa luki ”if Nelson Mandela can write about his whole extraordinary life in 600 pages, Obama should have been able to summarise his first 3 years in less pages” ti jotain sinne päin ja olen niin samaa mieltä!