Laura
Voi Lappi minkä teitkään. Vietimme aivan ihanan talviloman Pyhällä jonka jälkeen jatkoimme matkaa kaverin häihin Rovaniemelle uudeksi vuodeksi. En ollut koskaan ennen käynyt Lapissa (saatika mieheni) joten tämä oli meidän ensimmäinen kosketus tähän paikkaan jota kaikki ylistävät. Eivätkä tietysti turhaan, Pyhällä oli aivan super kaunista ja saimme kokea todellisen talven ihmemaan. Mies ihastui niin kovin että hän mietti jos palattaisiin Lappiin joku vuosi ystävien/perheen kera sen sijaan että lähtisi jonnekin Keski-Eurooppaan laskettelemaan (sopisi minulle hyvin, laskettelu ei ole ollenkaan minun juttu!)
Päädyimme Pyhälle ihan sattumalta. Olemme molemmat todella huonoja matkavarauksien kanssa. Olimme tienneet häistä ja tästä tulevasta Lapin reissusta ja vuoden etukäteen mutta silti saimme aikaiseksi rupea katsomaan majoituksia vasta lokakuussa (onneksi uuden vuoden majoitus oli bookattu jo hyvissä ajoin). No voitte tietysti arvata että tuskanhikihän siinä tuli kun lokakuussa ei tuntunut olevan enää mitään järkeviä paikkoja jäljellä. Halusimme sellaisen ”hygge” mökin jossa voimme viettää iltaa takkatulen äärellä juoden punkkua päivän aktiviteettien jälkeen. Ainuat paikat jotka oli jäljellä oli enää jotkut hotellit. Meille kävi kuitenkin uskomaton tuuri sillä kun selailimme majoituksia, ilmeisesti joku oli juuri peruuttanut ihanan näköisen mökin Pyhälle ja onnistuimme nappaamaan sen itsellemme. Pyhäkirnu oli aivan hurmaava mökki, juuri sellainen kun olimme etsineet!
Vietimme Pyhälle kaikenkaikkiaan 3 yötä kunnes ajoimme takaisin Rovaniemelle häitä varten. Tavoite lyhyelle lomalle oli selvä: talviaktiviteetit ja rentoutuminen. Minä halusin ehdottomasti myös hiihtämään josta mieheni oli vähemmän innostunut. Hän kun tykkää laskettelusta ja minä olen aina ollut murtsikka-tyttöjä. Hän lupautui mukaan hiihtolenkillä tietämättä mitä sitä oikein tulikaan luvattua.
Mieheni on nimittäin kaksi kertaa aikaisemmin kokeillut hiihtää. Molemmilla kerroilla kyseessä oli hyvin lyhyet parin kilsan lenkit. Nyt sain jostain sellaisen älynväläyksen että tehdään 15 km hiihtolenkki Pyhäjärven ympäri. Hymy hyytyi melkein heti aamumetreillä kun mies kaatui heti kun oli saanut sukset jalkaan ja kaksi kertaa heti perään. Minä olin taasen unohtanut kuinka hyvää kuntoilua hiihtäminen onkaan ja puhisin kuin hyöryveturi jo ensimmäisen kilsan jälkeen. Pian löydettiin kuitenkin sopiva vauhti ja homma alkoi luistamaan. Maisemat olivat upea, nähtiin yksi porokin matkan varrella ja pysähdyttiin kaksi kertaa taukopaikoille nauttimaan breikistä ja munkeista! Vikat viisi kilsaa olikin taas tuskaa kun ei millään meinattu enää jaksaa. Voin kertoa että illalla mentiinkin sitten nukkumaan jo ysiltä kun oltiin niin poikki 😀 Mutta hauskaa oli ja olipa ihana taas hiihtää!
Toinen päivä pyhitettiin moottorikelkkailulle ja poro-ajelulle. Otettiin sellainen retki jossa ajettiin ensin 21 km kelkoilla Kopara porofarmille kahville ja ajelulle jonka jälkeen vielä ajettiin sama reitti takaisin. Todella hauska päivä ja oli hauskaa ajella moottorikelkalla! Porot on taas niin suloisia etten kestä! Niin söpöjä tyyppejä karvaisine kuonoineen. Kunhan ne pysyvät siellä metsässä ja farmeille eikä tulisi autoteille, oli nimittäin hieman kuumottavaa ajaa pilkkopimeällä tiellä pelko persuksissa siitä koko ajan koska joku poro hyppää tielle. Varsinkin kun kaikki varoittivat kuinka tyhmiä otuksia ne on.
Meillä oli siis aivan ihana miniloma Pyhällä ja Lappiin on ehdottomasti palattava vielä joku päivä, varsinkaan kun emme tällä kertaa nähneet niitä revontulia!
