Remontti

Pienen kylpyhuoneen täydellinen remontti

May 24, 2019

Jaana

Nyt oli aika päivittää pienen pieni kylpyhuoneemme. Kyllä sitä on odotettukin! Hankalin asia kylpyhuoneessa oli kiinteä suihkuseinä joka nökötti keskellä lattiaa – ihan sanan mukaisesti. Sen tukipilari oli keskellä neliskanttista kylpyhuonetta. Toinen ongelma mielestäni oli, että lavuaari oli alunperin sijoitettu tilaan väärään kohtaan eli kun ovesta tulee sisään niin siihen törmäsi suoraan.

Oliko ihan oikeasti pakko purkaa ihan tyhjäksi – väittävät että oli 🙂 Halusimme kylpyhuoneeseen vielä wc-pytyn eli putkitus oli pakko uudelleensijoittaa mikä tarkoitti laittian avaamista. Noh, rapatessa roiskuu. Nyt oli hyvä sillä kaiken pystyi miettimään uudestaan miten itsestä huoneen sisustus tuntuisi toimivammalta. Ei kun tuumasta toimeen. Kaikki pinnat putsattiin ja uudet kivilevy seinät asennettiin ja vesieristettiin. Tähän vaiheeseen saakka oli kulunut noin 2,5 vkoa. Täytyy tässä kohtaa sanoa, että kun tehdäään töitä pienessä tilassa jonne mahtuu kohtuullisesti yksi henkilö tekemään töitä urakka ei ole ihan nopeimmasta päästä.

Seuraavan kerran kun kävimme katsomassa oli lattia jo valettu takaisin ja putkistot olivat oikeilla kohdilla – jihuu siitä se lähtee ylöspäin valmistumaan!

Haaveena oli saada toimivampi kokonaisuus ja myös paljon edellistä valoisampi. Aikaisemmin kylpyhuoneen katossa 3m korkeudessa oli yksi plafondi katossa 60 watin lampulla. Voitte vain kuvitella kuinka pimeältä huone tuntui kuin ei ollut lainkaan luonnon valoa. Tuntui, että vanha valasin ei jaksanut antaa valoa lattiaan saakka. Nyt kattoon on asennettu 6:det ledivalo spotit himmentimellä, eli jos joskus aamulla haluaa herätä hieman rauhallisemmin voi kääntää himmentimestä valotehoja hieman vähemmälle. Valaistus on todella tärkeä tekijä pienessä korkeassa tilassa. Valo antaa myös selkeästi tilan tuntua. Tuntui hienolta kun purkuvaihe oli ohi ja saatiin uutta pintaa. Kun vesieristys oli saatu tehtyä sen jälkeen tulikin lopullista laattapintaa kohtuullisen nopeasti ja näin ollen näkyvää kaunista jälkeä. Olimme valinneet laatan joka on kooltaa suurehko eli 93×43 cm. Halusin suuret laatat, jotta kylpyhuoneeseen tulisi suurempi vaikutelma kuin mitä se on. Isot laatat kun luovat tilan tuntua. Täytyy myös myöntää, että kun iskee lähes metrin korkuisen laatan keraalla seinään niin niitä saumojakaan ei tule ihan niin paljon, jotka keräävät likaa 🙂 Seinälaatta on hillitty vaalea marmorikuvioinen ja lattia hieman kiven näköinen vaalean harmaa. En halunut ihan valkoista koko kylpyhuoneesta vaan jotain hieman skarpimpaa, siksi valitsin hieman tummemman lattialaatan ja myös ihan puhtaanapito syistä. Kylpyhuoneekin pitää olla kutsuva tila, jotta sielläkin voi nauttia, joten minusta on tärkeää, että sen voi myös sisustaa kutsuvaksi. Käytännöllisyys tulee kuitenkin kauneuden edelle.

Mitä mieltä olette lopputuloksesta ?

p.s. Sorry kun kädet käkyy kuvissa, mutta mahdotonta piiloutua minnekään kun peili on keskellä 😂

Elämää lattiaremontin jälkeen

October 7, 2018

Laura

Kuten ehkä muistattekin, elokuussa kun minä ja mieheni oltiin Turkissa, olivat vanhempani täällä meillä huolehtimassa koirasta ja tekemässä lattiaremppaa. En edellenkään pysty edes sanoiksi pistämään kuinka kiitollinen olen vanhemmilleni siitä että he tulivat tänne asti viikoksi vaihtamaan lattioita! Lopputulos on niin upea ja nyt vielä monta viikkoa muutoksen jälkeen hiivin yläkerrassamme huoneesta toiseen uusia lattioita ihastellen. Ne on vain niin kauniit!

Lattiaremppa ei suinkaan ollut mikään hetken mielijohdos. Sitä ollaan mietitty siitä saakka kun tähän asuntoon muutettiin 3 vuotta sitten ja yhtä kauan meni siinä että sain mieheni pään kääntymään. Meillä kävi sinänsä tuuri kun ostimme tämän asunnon, että alakerrassa on joko laattalattiat tai parketti. Yläkerrassa ja rapuissa oli taas kokolattiamatto. Kokolattiamatto joka oli ehdottomasti parhaat päivänsä nähneet ja todella likaisen ja huonokuntoisen näköinen. Edellisten asukkaiden perheeseen kuului kissa, kaksi aikuista ja kolme lasta joten kokolattiamatto oli joutunut kovalle kulutukselle. Minänkin aloin saada allergisia oireita ja testeissä käydessäni todettiin mm. että minulla oli lievä pölyallergia. Olen varma että matoilla oli osuutensa asiaan koska oireet alkoivat vasta tähän taloon muuttaessa. Kokolattiamattoja on mielestäni täysin mahdotonta saada puhtaaksi tavallisella imurilla, ja voih että sitä pölyn määrää joka lensi kun matot purimme. Se oli oikeasti oksettavaa.

Meillä laminaatti oli ainut realistinen vaihtoehto – edullinen, kauniita vaihtoehtoja ja hyvä koiratalouteen. Meidän olohuoneen parketti kun on selvästi naarmuuntunut kaikesta kulutuksesta. Kaikenlisäksi laminaatti on suhteellisen helppo asentaa. Olimme valinneet harmaan laminaatin kaikkialle yläkertaan jotta yläkerrasta tulee yhteinäisen näköinen. Portaiden kohdalla maton alta taas paljastui kauniit puuportaat, joten ne hiottiin ja maalattiin valkoisiksi.

Näissä ensimmäisissä kuvissa ajattelin näyttää vain meidän makuuhuonetta, joka koki ehkä suurimman muodonmuutoksen. Siellä nimittäin meni melkein kaikki uusiksi. Lattianvaihdon myötä uusimme vaatekaapit (jotka on sängyn vastapäisellä seinällä). Vanhat vaatekaapit oli ruskeat, enkä itse niistä tykännyt. Kaikenlisäksi hyllysysteemit olivat todella epäkäytännölliset ja niihin jäi paljon hukkatilaa. Joten vaihdomme ne Ikean valkoisiin Pax-kaappeihin ja nyt saan omalle puolelleni mahtumaan paljon enemmän vaatteita. Sen lisäksi myös sänky pääsi vaihtoon, siirsimme vanhan sängyn vierashuoneeseen (jossa oli ennen sohvasänky) ja sen tilalle tilasimme myös Ikean sängyn.

En välillä ymmärrä Ikean huonekalujen mollausta, koska mielestäni heillä on todella hyviä ja siistejä huonekaluja. Katselimme sänkyjä ties mistä huonekaluliikkeistä ja loppuenlopuksi totesimme, että tykkäämme eniten tästä Ikean versiosta. En tiedä johtuuko se sitten siitä, että Brittiläisten sisustustyyli ei oikein iske minuun ja sen takia Ikean skandinaavinen tyyli on ainut oikea ratkaisu meille. Kuitenkin, sänky on aivan ihana ja vielä kaikenlisäksi kätevä, sen alla olevien laatikoiden takia – niihin saimme kaikki liinavaatteet ja pyyheliineet ja tilaa on vieläkin lisää (nämä kuvat ovat hieman vanhempia joten emme olleet asentaneet laatikoita vielä paikalleen).

Se on muuten hassua, olisin halunnut kaivaa näihin postauksiin enemmän ennen-kuvia, mutta niitä ei vain ole hirveästi! Ja jos on, olen yrittänyt ottaa niihin minimaalisen määrän lattiaa näkyviin. En vain ikinä pitänyt kokolattiamatosta ja sen takia näköjään välttelin kuvienkin ottoa. Ajattelin vielä kirjoittaa postauksen yläkerran muista huoneista, mutta sitä ennen pitäisi siivota vielä tuo minun toimistoni! Siellä kun on vielä pieni kaaos meneillään…

Loma Lauran luona – teemalla “lattiat vaihtoon”

September 4, 2018

Jaana

Meidän tämän vuoden loma ajoittuikin hieman myöhemmäksi kesää, sillä lupasimme hoitaa Iso D:tä (eli Dougalia) kun Laura ja hänen miehensä lähtee lomalle ja heidän hyvien ystäviensä häihin. Olimme odottaneet lomaa kovasti, sillä siitä oli jo kaksi kuukautta kun olimme nähneet Iso D:n viimeksi. Se kyllä varmaan heti muisti meidät (ainakin uskottelen niin) sillä häntä vipotti kovasti kun lähestyimme ovea nyssyköittemme kanssa. Oli todella ihana nähdä kuinka se oli kasvanut korkeutta ja saanut massaa – siitä kyllä tulee nimensä veroinen! Nyt täytyy kylläkin huomauttaa, että koira painaa noin 6kg , joten lempinimi Iso D on enemmän osoitusta sen luonteen tyyneydestä ja siitä kuinka oppivainen pieni koira se on.

Tulimme siis Englantiin torstai-iltana, kone tietenkin myöhässä, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Laura oli tehnyt ihanan sienipiirakan jonka jälkeen lasi viiniä ja sängynkuvat kiilsi silmissä.

Perjantai valkeni pilvisenä, mutta kaikki olivat niin innokkaita repimään kokolattiamattoa pois, että koko huusholli oli hereillä jo kuuden aikoihin. Lauran monen vuoden agressiot tuli purettua kun hän sai ensimmäisen kulman irti matosta ja leikattua siitä paloja roskalavalle. Iltapäivällä yksi makuuhuone oli jo purettu ja rappuja ja käytävää purettiin. Heitin Lauran ja hänen miehensä kentälle – ajaen väärällä puolella tietä. Siitä on varmaan kuusi vuotta kun olen ajanut Briteissä kun yleensä mieheni aina ajaa ja minä toimin kartturina.

Takaisin kotiin ja hommien pariin. Illasta tuli melko aikainen….ruokailun jälkeen ei tarvinnut kahta kertaa käskeä ja olin jo unten mailla. Iso D nukahti iltalenkin jälkeen onnellisena käskyn “oma paikka” jälkeen koriinsa ja rauha laskeutui huusholliin.

Lauantai aamu valkeni aurinkoisena ja hieman lämpimämpänä. Minun vuoroni oli kiskoa nupeja ja niittejä portaista, jotka sitten hion ja maalaan ! Päivä hurahti vauhdilla. Kävimme kaupungissa food festivalissa, mutta sateinen keli hieman himmensi tunnelmaa, mutta saatiin silti vatsa täyteen herkkuja. Suununtain kunniaksi Dougal ja minä löhösimme sängyssä vielä, vaikka itse työnjohtaja olikin jo noussut – meitä kumpaakin vain laiskotti. Sää ei paljon huokutellut ulos joten eikun hommiin. Tavaraa on siirretty huoneesta toiseen, niin että lopulta kaikki on ihanasti hukassa. Työt eteni suunnitellun mukaisesti, eikä eteen ole tullut mutkia – kiitos siitä. Ammattilaisia kun emme ole niin en tiedä miten erityisistä ongelmista olisi selvitty.

Maanantaina työ oli hyvässä vauhdissa ja totesimme olevamme suunnilleen lasketussa aikataulussa. Kelikin valkeni mukavana ja lähdin Dougalin kanssa pitkälle kävelylle. Muilla koiranomistajilla oli varmaan sama ajatus, kun ilma kirkastui ja saimmekin monta leikkikaveria puistossa. Dougal jouksi ympäri niin kovaa, että minua pyörrytti – mutta hauskaa oli.

Dougal on pentukurssilla joka sunnuntai, joten meillä on päivittäin ollut treenit, jotta emme jää luokalle. Nyt ymmärrän miltä tuntuu, kun vastuulla on jotain toiselle tärkeää. Ihmettelin aina nuorena, miksi äitini oli joskus huolissaan miten pärjää Lauran kanssa – nyt jotenkin oivallan tunteen 🙂

Mieheni syntymäpäivä osui matkallemme ja olimme syömässä ihanan illallisen paikallisessa Winehousessa – ruoka oli todella hyvää kuten viimeksikin heihän sisar ravintolassa. Päätin myös varata pöydän loppuviikoksi, jotta ei tarvitse kokata lomalla niin paljon! Vaikkakin sitäkin tuli tehtyä!

Lauantaina oli meidän vapaapäivä ja lähdimme ajamaan Chatsworth Housea kohti, jossa oli maalaismarkkinat. Liput oli ostettu jo etukäteen, sillä arvasimme että emme olisi siellä yksin. Tila on huikea, kartano on valtava , mutta maa alueet sitäkin suuremmat. Suosittelen käymään siellä, sillä siellä on paljon katseltavaa ja ihasteltavaa. Nyt sisääntuloja kartanon maille oli kolme – autoja riitti silmänkantamattomiin. Kolmen päivän aikana he odottivat yhteensä noin 150 000 vierailijaa!

Vietimme koko päivän kartanon mailla kuljeskellen ja nauttien Food courtin antimista. Iltapäivällä lähdimme ajamaan takaisin kotiin. Automatka oli melko hiljainen, minun ajo-ohjeita lukuunottamatta, sillä olimme kävelleet jalat varmasti 20cm lyhyemmksi.

Viikko sujui mutkitta ja remontti eteni joka päivä. Sunnuntaina kun he palasivat kotiin olimme hieman jännittyneitä mitä asukkaat tuumaisivat aikaansaannoksestamme. Lauran kyyneleet silmissä olikin paras palkka tehdystä työstämme. Muuta kiitosta ei tarvittu! Remontista lisää omassa postauksessa. Tässä kuitenkin yksi makupala 🙂

Tämän kesän DIY-tuoli projekti

August 8, 2018

Jaana

Kai se niin on, ettö koira ei pääse karvoistaan 🙂 Koko ajan pitää olla jotain tekemistä – hah, ihan niinkuin ne meillä pääsisi loppumaan! Siitä ei kyllä ole pientäkään pelkoa, mutta aina pitää kokeilla siipiään mihin pystyy. Löysin upean englantilaisen empiretuolin, jossa oli jäätävän mukava istua. Mieheni keksi, että siitä tulee isännän tuoli olohuoneeseen sohvaryhmään. Kiva juttu, mutta vaikka tuoli oli upeassa kunnossa niin väri tai kangas tuolissa eivät miellyttäneet minua tai sopineet olohuoneeseen. Eikun siis tuumasta toimeen!

Työkalut esille ja hommiin. Tuoli oli lakattu moneen kertaan erivärisillä lakkapetseillä, joten totesin, että hiomakone oli loppujen lopuksi paras työkalu, sillä maalin/lakan poistaja ei olisi kuitenkaan puhdistanut perinpohjaisesti ja olisin joutunut loppujen lopuksi kuitenkin hiomaan tuolin.

Tuolin purkaminen ja siistiminen oli todella aikaaviepää hommaa, sillä se oli varmasti päällystetty useita kertoja ja niittejä ja lopuksi vanhoja nupeja kiskoin satoja irti tuolista. Kankaat ja pehmusteet purettuani ja otettuani kaikki niitit irti ryhdyin hiomaan lakkaetsiä pois. Tähän työhön meni noin 6,5 tuntia, jonka jälkeen kelpuutin tuolin värin ja kunnon.

Seuraava vaihe oli tuolin uudelleen vahaaminen, jotta petsin alta löytyneet kauniit kuvioit pääsevät jälleen oikeuksiinsa. Meillä on kaikki huonekalut talonpoikaisantiikkia ja männyn väriä, joten sävytin uuden tuolin niihin sopivaksi.

Sitten olikin enään jäljellä päällystäminen. En ole koskaan päällystänyt vanhaa tuolia joten tämä homma oli ehdottomasti se vaikein (ainakin henkisesti!). Ensin lähdin metsästämään kangasta. Löysin loppuenlopuksi kivoimman kankaan Eurokankaasta, josta sain erittäin asiantuntevaa palvelua. Nyt oli jäljellä viimeinen vaihe, eli itse päällystys.

Täytyy itse sanoa, että olen tyytyväinen lopputulokseen, ottaen huomioon, että en ole koskaan aikaosemmin tehnyt vastaavaa. Ehkä tästä tulee minulle uusi harrastus?