Piha

Kesän kaipuu kulminoitui kun uusin Terassi-lehti ilmestyi!

March 19, 2018

Jaana

Viime kesänä Frida Steiner kysyi voisiko tulla kuvaamaan pihamme. Fridan tuntien tiesin jo, että lopputulos olisi mahtava – oli kuvattava kohde sitten minkälainen tahansa. Sattumalta kuvauspäivä oli lähes liiankin aurinkoinen. Näin jälkeenpäin ajateltuna – kuinka muka voisi olla liian aurinkoista? Kuljimme ensin ympäri tonttia ja tutkimme auringon kulkua, jotta tiedämme mistä kuvaukset aloitettaisiin. Siitä se alkoi ja loppui myöhään iltapäivällä – varmaankin sen vuoksi, että kumpikaan meistä ei ole kovin hiljaisia 🙂

Kun uusin Terassi-lehti ilmestyi kuvineen meidän pihasta ja katsoin päivän tuotosta – ei voi sanoa muuta kuin että valokuvalla on vahva voima! Haikeana katsoin kuvaa kasvihuoneesta kurkusta, joka oli niin ihanan vihreä. Istun olohuoneessa kirjoittaessani tätä juttua ja ulkona on vielä 30 cm lunta. Kuvan kautta näkee asioita eri tavalla. Se on totta, että jos olet jostain epävarma, kuvaa se ja arvostele sitten, sillä saatat olla eri mieltä kuin pelkästään silmällä katsottuna. Valokuva kertoo hieman eri tarinan.

Frida on loistava kuvaaja ja osasi kertoa tarinamme juuri sellaisena kuin se on. Asumme maalla, joka todella heijastuu hyvin kuvista. Rakastamme pihaamme ja teemme sen eteen paljon töitä – joka näkyykin kokonaiskuvassa. Kesä on aikaa, jolloin voi kyllä sanoa, että muutamme ulos. Kaikki ruoka tehdään kesäkeittiössä, aamiaista syödään terassilla. Ruuanlaittokaan ei tunnu ihan niin työltä kun kevyt tuuli saa hiukset lepattamaan.

Kuten aikaisemmin jo kirjoitin tänä vuonna, olisi haave saa kasvimaalle pensasmustikoita. Nyt on viimeinen hetki miettiä mitä haluan kasvihuoneeseen. Joka vuosi on kiva kokeilla jotain uutta. Fridan kuvaamat tomaatit ja kurkut ovat selvästikin vakiotuote, yrttejä unohtamatta – mutta mitä muuta? Ihana luoda ajatuksia kesään – sitä odotellessa.

Kiitos Fridalle ihanasta päivästä ja upeasta jutusta!

Kaikki postauksen kuvat: Frida Steiner

Valon määrä lisääntyy- ajatukset harhailevat jo puutarhaan

March 11, 2018

Jaana

Miten ihminen onkaan niin uskomattoman positiivinen! Valoisa aika kun on lisääntynyt vuoden vaihteesta jo kaksi tuntia ja heti ajatukset siirtyvät toiverikkaana pihaan ja puutarhaan. Vaikkakin ulkona sataa välillä vettä, räntää ja kaikkea siltä väliltä. Mutta jos ei nyt aloita suunnittelua, niin kiire tulee toteutuksen kanssa.

Olemme haaveilleet kehikosta marjapensaiden ympärille torpan eteen. Pensaat ovat todella vanhoja (varmasti ainakin 60 vuotta), mutta jaksavat pungertaa marjoja joka kesä. Pensaat on istutettu perinteisesti keskelle nurmikkoa, ja koska ovat niin vanhoja emme uskalla nostaa niitä ylös ja istuttaa uudelleen, joten rakennamme kehikon ympärille, jotta saamme lisää maata ja ravinteita pensaiden juurille. Juuret kun ovat nykyisin hyvin lähellä maan pintaa. Tarkoitus on käyttää purettuja hirsiä torpasta marjapensaiden takana. Hirret ovat olleet säilössä siitä saakka kun torppa korotettiin ja ovat odottaneet omaan uutta kohdetta. Nyt se on selvä! Niistä tehdään kehikko pensaiden ympärille. Hieman joudutaan käyttämään varmaan uuttakin tavaraa jos tukit eivät ihan riitä.

Toinen tämän kevään projekti on saada kasvimaalle pensasmustikoita. Jos teillä on hyviä ehdotuksia lajikkeista ja kestävyydestä otan mielelläni ehdotuksia vastaan. Minulla on alue, johon uskoisin noin 4-6 pensasta mahtuvan. Rakastan pensasmustikoita ja uskon, että ne menestyvät pihallamme ja kasvimaalla. Olen lukenut, että olisi hyvä jos niillä olisi hieman kohopenkki, jotta vesi ei makaisi taimien juurissa. Toiset kehuvat kovasti suomalaisia lajikkeita ja toiset kanadalaisia – onko teillä kokemusta?

Pioneja tulee saada paljon lisää – luulin että niitä olisi tarpeeksi. Totuus on, jos niitä ei raaski leikata maljakkoon , niitä ei ole vielä riittävästi. Nyt on kyllä pakko todeta, että niitä on vuosien varrella kertynyt tontin eri reunoihin lähes satakunta, mutta……

Eli Tyrin kukkamarkkinoille on jo ensimmäinen ostos tiedossa- lisää pionin taimia!

Nyt on aika suojata pensaat jäniksiltä ja peuroilta

October 24, 2017

Jaana

Nyt on aika istuttaa valkosipulit ensi kesäksi ja suojata kasvit jäniksilta ja peuroilta. Joskus tuntuu, että taistelu eläimiä vastaa ei koskaan ole voitettavissa, mutta yrittää ainakin pitää. Peurat olivat jo ehtineet käydä napsimassa hortensojen päitä, joten oli korkea aika saada niille suojat. Joka päivä kuljemme ympäri tonttia ja katsastamme puskat, ja aamulla kun käymme katsomassa uudestaan jonkun puskan päät on jo syöty.

Jokainen puska on pakko suojata alhaalta saakka jäniksiltä ja samalla tarpeeksi korkealta peuroilta. Joskus kyllä tuntuu, että kuinka helppoa olisikaan asua kerrostalossa jossa ei tarvitse huolehtia kuin sisätiloista. Kirjoitinkin aikaisemmin ”töttöröistä” joita meillä on nykyisin joka puskan luona oli se herkkua tai ei – niin ihan vaan varmuuden vuoksi. Olen kyllä aika valmis vannomaan niiden toimivuutta, sillä kaikkialla missä on töttöröt, ovat puskat saaneet jäädä rauhaan. Peuroja on ihana seurata lähietäisyydeltä, mutta vielä hauskempaa olisi, jos ne jättäisivät taimet rauhaan. Olemme selvästi keskittyneet määrättyihin lajikkeisiin, joista olemme huomannut että ne eivät peuroille kelpaa kuten sireenit, piikikkäät ruusut ja rodot.

Luonnosta vähenee syötävät joten pihapiiristä kelpaa vielä kaikki vihreä – mutta ei meidän pihasta. Nyt on kaikki pensaat ja vähäpiikkiset ruusutkin suojattu talveksi. Katsotaan kuinka taistelussa käy tänä talvena!

Sadonkorjuun aika

August 21, 2017

Jaana

Elokuu on upeaa aikaa monessa mielessä. Illat hämärtyvät, mutta ovat vielä lämpimiä. Luonnosta näkee, että kesän paras terä on takanapäin ja luontokin kääntää katseensa kohti alkavaa syksyä. Elokuu on myös sadonkorjuun aikaa. Kohta ovat sienet parhaimmillaan. Olemme jo muutaman hyvän kanttarellisaaliin paistaneet leivän päälle. Kohta on myös suppiloiden aika. Mustikoita on ollut paikoittain paljon, riippuu hieman missäpäin asuu, sillä toiset ovat valittaneet, että mustikat ovat kovin pieniä tänä vuonna. Puolukat eivät ole vielä ihan valmiita, mutta kohta niitäkin voi poimia.

Kasvimaalla sadonkorjuu on jo alkanut ja on hyvässä vauhdissa. Ensimmäisenä valmistui mustaviinimarjat: Pohjan jätti niminen lajike, jossa on poikkeuksellisen isot ja makeat marjat. Minä en ole oikein mustaherukan syöjä, mutta nämä kyllä tekevät kauppansa ihan raakanakin. Marjoja tosin tuli niin paljon, että niitä riitti sekä suoraan suuhun, että mustaviinimarja hyytelöksi. Se sopii loistavasti esimerkiksi poron kanssa syötäväksi.

Kasvihuoneesta on syöty jo pitkän aikaa kurkkuja ja tomaatteja, jotka ovat taivaallisen makeita. Tuntuu, että ne ovat ihan eri tuote kuin kaupasta ostetut. Meillä oli myös ensimmäistä kertaa kuukausimansikoita kasvihuoneessa. Ne veivät minut makujen muistoissa johonkin lapsuuden aikaan, jolloin poimimme metsämansikoita pellon laidalta samalla kun aikuiset tekivät heinää. Kuukausimansikat ovat huippuhyviä ja sananmukaisesti tuottavat satoa kuukausittain! Seuraavana on vuorossa yrttien kuivaaminen talven varalle. Minulla on pieni kuivuri, joka toimii mainiosti. Toiset kuivaavat saunan lattialla ja uunissa – kaikki nämä vaihtoehdot toimivat. Sipulit ja valkosipulit saavat odottaa vielä mukavaa aurinkoista ja hieman tuulista päivää, jotta ne voivat kuivua ja tuleentua talvea varten.

Nautinnollisia sadonkorjuu hetkiä!