Jaana
Kun työ vie viikoksi ulkomaille, tuntuu että kotona pitää järjestellä asioita valtavasti. Mutta pitääkö ihan oikeasti? Onko pakko vaihtaa lakanat viime tipassa, siivota huusholli niin että voi lähteä – eikö voi vain lähteä? Olemme kaikki kovin erilaisia, mutta minulle tulee aina tunne, että kaikki asiat pitää olla hoidettuna kun lähden. Laskut maksettuna ja koti siistinä. Mikään asia ei saisi olla kesken, vaikka eihän tässä evakkoon olla lähdössä vaan viikon työmatkalle. Olen pohtinut mistä moinen käyttäytyminen juontaa, mutta en kyllä ole tullut vielä mihinkään valovoimaiseen lopputulokseen. Noh yhtä kaikki – näin minä toimin tälläkin kertaa, pyykinpesukone lauloi koko viikonlopun, kaikki pyykit oli silitetty ja puhtaat lakanat lensi sänkyyn vielä ennen lähtöä.
Pidemmille matkoille yritän pakata todella tehokkaasti kun kaiken joutuu itse raahaamaan lentokentillä. Matkalaukku ja vetolaukku on perussetti. Vetolaukku siitä syytä, että en enää jaksa raahata kahta läppäriä, muistikirjoja ja kalentereita olkalaukussa. Tunnen kuinka oikea hartia on aina ihan jumissa, joten yritän hieman edesauttaa, jotta se ei ainakaan pahene. Vaatteet mietin tarkasti jokaiselle työpäivälle ja illalle (jos on tarpeen ottaa eri vaatteita illaksi). Yleensä myös pysyttelen yhdessä perusvärissä. Eli joko mustaa tai tummansinistä näin syksyllä. Yhdet mustat tai siniset housut useimmiten, siihen sopivia jakkuja ja paitoja ja huiveja. Näin ei tule pakattua turhaa mukaan. Kohteesta riippuen otan aina yhdet varahousut ja paidan jos jotain yllättävää sattuisi.
Lentomatkasta yritän tehdä mahdollisimman kivuttoman mukavilla ja joustavilla vaatteilla. Pitkillä lennoilla veden juominen on todellä tärkeää ja pienikin liikunta nilkkoja pyörittäen ja jalkoja nostellen auttaa verenkiertoa. Perillä yritän heti (vaikkakin joskus äärimmäisen vaikeaa) päästä päivän rytmiin. Eli tällä kertaa saavuin aamulla aikaisin ja menin heti töihin ja ihme kyllä pysyin hereillä jopa koko päivän. Viisi kuppia kahvia taisi kyllä auttaa asiaa 🙂 Illlalla en jaksanut edes katsoa uutisia vaan sänky kutsui kyllä välittömästi ja uni tuli nopeasti, sillä edellisen yön uni oli jäänyt aika niukaksi. Sänky onkin minusta tärkein elementti hotellissa kylpyhuoneen lisäksi. Hyvin nukuttu yö on matkoilla erittäin arvokasta.
Vaikka kyseessä on työmatka on ihana kun saa tavata ihmisiä eri kultuureista ja ymmärtää heidän ajatuksiaan. Mikään tosin ei ole ihanampaa kuin hetki, jolloin istahdat koneeseen ja sen nokka näyttää kohti kotia!
Nyt ei tarvitse kuin palautua aikaerosta ja pestä pyykit ja kääntää katse kohti tätä viikkoa!
Lounaalle menimme Mood ostoskeskukseen, jossa on useita ravintoloita. Istahdimme syömään tapaksia ja nauttimaan lasin kylmää valkoviiniä. Tuntui ihan mukavalta istahtaa hetkeksi, sillä kilometrejä takana oli jo seitsemän. Kannettavaakin oli siunaantunut, joten tauko tuli sopivasti. Kun katsoi ihmisiä ympärillä huomasi kyllä, että Ruotsin kansantalous on ollut nousussa jo pidenmän aikaa kuin omamme. Ihmisillä on selkeästi enemmän ostovoimaa ja se näkyy myös ulkoasussa. Tietenkin viiteryhmä keskellä Tukholmaa ei ole mitenkään kattava, eikä kerro koko maan tarinaa, mutta pääkaupunkeja vertaillen eron huomaan. Lounaan jälkeen lähdimme käymään NK:n tavaratalossa. Mitään erityistä kohdetta ei ollut vaan haahuilimme enemmän ympäriinsä katsellen ja ihastellen kauniita tavaroita. Hermen liike on aina ihan kohde. Rakastan ihastella heidän ratsastutarvikkeita, kuten kuvassa alla. Aika epätodennäköistä, että satula pääse yhdenkään konin selkään, mutta mikään ei estä ihastelemasta. Haaveena on joskus ostaa tuo ihan torkkupeitto, joka on todella pehmeä ja varmasti lämmin. NK:n jälkeen lähdimme vielä kävelemään vanhaankaupunkiin. Kiersimme kyllä ilman määränpäätä ympäriinsä ja huomasin, että jalkoja rupesi painamaan liikaa. Niinpä hyppäsimme taksiin ja ajoimme takaisin laivaan onnellisina mutta väsyneinä. Päätimme ottaa pienet nokkaunet, jotta jaksaimme vielä nauttia illallisesta.
