Laura

Ajattelin tulla kertomaan teille asunnon ostosta Englannissa, koska me olemme olleet tässä prosessissa mukana viime elokuusta lähtien, eli 7 kk tässä vaiheessa.   Asunnon ostaminen Englannissa on mielenkiintoinen ja monivaiheinen juttu, joka ottaa aikaa. Perhe ja kaverit Suomessa ovatkin jo kyselleet että miten menee ostoprosessi ja me myymme koko ajan heille “ei oota”. Sanottakoon näin alkuun että mielestäni tämä prosessi täällä asunnon ostamiseen liittyen on ihan älytön, siis siinä mielessä että asiat on tehty aivan liian hankaliksi  ja monimutkaiseksi kun helpommallakin pääsisi.

Lyhykäisyydessään meidän oma tilanne on se, että hyväksyimme ostotarjouksen omasta kodistamme ja teimme tarjouksen uudesta kodista viime lokakuussa. Tällä viikolla meidän oli tarkoitus muuttaa uuteen kotiimme. Täällä asunnonosto tapahtuu kuitenkin ketjussa (mistä kerron myöhemmin lisää) mikä tarkoittaa sitä, että siinä on iso riskiä että joku ketjun osapuolista vetäytyy kaupasta viime metreillä.  Se on täysin sallittua ja laillisesti mahdollista. Voit siis olla siinä uskossa että muutat uuteen kotiin, mutta kunnes kauppakirjat on allekirjoitettu, mikään ei ole laillisesti sitovaa. Ja kauppakirjat yleensä kirjoitetaan ihan viime metreillä, jolloin yleensä on helposti kulunut 3-4 kuukautta siitä kun olet tehnyt tarjouksen. Kaupat on sitovat vasta siinä vaiheessa kun kauppakirjat on virallisesti allekirjoitettu.

Näin kävikin sitten tällä kertää meille. Eli viikkoa ennen muuttoa ja samalla viikolla kun sopimukset piti allekirjoittaa, vetäytyi myyjä kaupoista. Eli talo jonne meidän piti muuttaa, ei ollutkaan enää vaihtoehto. Voin kertoa että oli hieman stressaava tilanne kun yhtäkkiä suunnittelmat muuttuvat täysin ja ei ollutkaan enää taloa jonne muuttaa. Me päätimme kuitenkin myydä oman talomme ja muuttaa väliaikaisasuntoon. Joten tässä sitä nyt ollaan. Oma talomme on myyty (vaikka muutamme pois tästä vasta maaliskuun loppupuolella) ja nyt yritämmekin sitten etsiä uutta taloa. En ollut ihan tälläiseksi tätä tilannetta kuvitellut mutta minkäs teet.

Miten siis asunnon osto käytännössä toimii Englannissa? Ennen kuin kerron siitä yleisesti, täytyy kertoa muutama huomio kuitenkin näin alkuun. Puhun tietysti asunnon osto prosessista vain omasta kokemuksestani. En ole ikinä omistanut asuntoa Suomesta joten en edes tiedä tarkkaan miten asia Suomessa hoituu muuten kun perheen ja kavereiden kertomuksien perusteella (kuulostaa helpolta ainakin Englannin prosessiin verrattuna). Kuten tiedätte Iso-Britannia koostuu Englannista, Skotlannista, Walesista ja Pohjois-Irlannista. Tämä prosessi josta kerron, kertoo vain asunnon ostosta nimenomaan Englannissa. Skotlannissa on eri systeemi asuntojen ostoon (joka kuulostaa olevan lähempänä Suomen systeemiä), Walesin ja Pohjois-Irlannin asuntomarkkinoista en tiedä. Me olemme myös ostaneet ensiasuntomme ison kaupungin ulkopuolelta, ja tuleva asunto sijaitsee myös samassa kaupungissa. Tämän kerron siksi, koska mitä olen kavereilta kuullut,  Lontoossa (vaikka prosessi on sama) on markkina varmasti erilainen.

Pistimme oman asuntomme markkinoille viime kesänä (muistaakseni elokuussa) ja lokakuun alkupuolella hyväksyimme ostotarjouksen omasta asunnostamme. Sen jälkeen aloimme metsästämään uutta kotia meille. Sanottakoon tässä välissä, että täällä on hankalampaa jäädä ns. “kahden asunnon loukkoon”, sillä kaikki tapahtuu ns. “ketjussa” täällä (ellet ole ostamassa kakkosasuntoa). Eli ensin hyväksyt tarjouksen omasta asunnostasi, sitten etsit uuden asunnon, toivottavasti tarjous siitä hyväksytään, sitten sinun uuden asunnon omistajan pitää löytää uusi koti ja niin edelleen. Tämä on se “ketju” josta puhun. Uusia asuntoja on hankala päästä edes katsomaan, koska välittäjät varmistavat, että joko sinulla ei ole omaa asuntoa tällä hetkellä, tai olet jo hyväksynyt ostotarjouksen asunnostasi ennen kuin pääset asuntonäyttöön (tilanne olisi ehkä ollut eri ilman koronaa, mutta sen vuoksi ei tehty mitään “turhia” näyttöjä).

Täällä asunnon ostoprosessiin kuuluu monta eri tekijää:

• Kiinteistövälittäjät pistävät asunnon erilaisille myynti sivuistoille, järjestävät näyttöjä mutta eivät välttämättä edes näytä asuntoa. Me pyysimme heitä näyttämään asuntoa mutta myös näytimme sitä monta kertaa itse. He eivät organisoi mitään paperiasioita. Täällä et voi myydä ns. itsenäisesti asuntoa vaan se on pakko myydä välittäjän kautta. Purplebricks niminen välittäjä on lähimpänä ns. itsenäistä myymistä, heillä on pienemmät välityspalkkiot mutta siinä myyjä itse organisoi kaikki näytöt ja myös näyttää asunnon itse. Täytyy myöntää että systeemi täällä miten kiinteistövälitys toimii on mielestäni todella huono ja en todellakaan ole sitä mieltä että rahalleen saa vastinetta. Huom, en tarkoita tällä huomiolla millään tavalla että itse kiinteistövälittäjät olisivat huonoja vaan systeemi miten tämä on suunniteltu ei ole mielestäni toimiva. Tämän huomasin erityisesti kun olimme ostamassa ensiasuntoamme. Nyt kun en odottanutkaan mitään heiltä, ei tarvinnut pettyä koska tiesin tasan tarkkaa mitä odottaa.
• Sen jälkeen kun olet hyväksynyt ostotarjouksen ja tehnyt ostotarjouksen uudesta asunnosta, etsit käsiisi juristin, joka hoitaa paperityön puolestasi. Valitettavasti (tosin vain) kahden asunnon oston perusteella en voi kamalasti sanoa hyvää tästä vaiheesta sillä asiakkaana toivoisin saavani hyvää palvelua, mutta se ei ole toteutunut kummaankaan asuntokaupan kohdalla. Tämä on se kohta, joka aiheuttaa suurimpia hampaiden kiristelyä itselleni. He kun yleensä tekevät aika verkkaisesti hommia, joka tuntuu olevan aika yleinen mielipide, ei siis vain minun käsitykseni. Onneksi kuitenkin korona on tehnyt sen että nyt näitä juttuja voidaan hoitaa mailitse, koska ensimmäistä asuntoa ostaessamme odotimme eri raportteja vaikka kuinka kauan koska ne lähetettiin POSTITSE. Juristille maksat siitä että he hoitavat kaikki asunnon kauppaan liittyvät paperihommat.
• Lainan haku – voit joko itse hakea lainan pankilta tai voit ottaa hommaan lainanvälittäjän (mortage broker) jolle annat kaikki paperit ja hän hakee lainan puolestasi.
• Kuntotarkastaja – haluat tietysti tehdä kuntotarkastuksen uuteen kotiisi, joten ostajana se jää sinun vastuullesi teettää kuntotarkastus tulevan kotisi kunnosta. Pankit tekevät yleensä myös erillisen kuntotarkastuksen jotta he voivat varmistua talon hinnasta. Tässäkin prosessi kesti reilu kuukausi siitä kun oltiin varattu kuntotarkastus, siihen kun vihdoin saatiin se itse kuntotarkastus raportti.

Kuten sanoin, Briteissä asunnon osto menee ketjussa. Kaikki ketjun osapuolet tekevät kaupan samana päivänä ja yleensä muutto tapahtuu myös samana päivänä koska rahat siirtyvät ketjuna eteenpäin. Jos ketjussa on monta osapuolta, menee asiat välttämättömästi monimutkaiseksi. Ensiasunnon ostajat onkin haluttua tavaraa, koska heillä ei ole rasitteena mitään myytävää vaan voivat muuttaa koska vain. Tässä kohtaa haluan huomioida, että jos olet käteisostaja niin asiat sujuvat nopeammin ja helpommin yleensä. Kaikki, aivan kaikki kommunikaatio ketjun eri osapuolten välillä sujuu juristien kautta. Jos haluamme siis kysyä jotain meidän tulevan asunnon omistajalta, laitamme mailia meidän juristille, joka laittaa mailia myyjän juristille, joka laittaa sitten mailia myyjälle. Ja sama takaisinpäin. Voitte siis kuvitella että vastauksia saa usein odotella monta päivää. Ellet sitten saa sovittua ketjun muiden osapuolten kanssa että vaihdatte yhteystiedot keskenänne jotta voit myös kommunikoida suoraan ostajan/myyjän kanssa.

Tämän lisäksi juristisi on vastuussa siitä että he tekevät kaikki “searches”. En tiedä mitä tämä vastaisi Suomessa, mutta Englannissa on monia erilaisia selvityksiä mitä tehdään ennen kaupantekoa. Esim. näissä selvityksissä katsotaan millä maalla asunto sijaitsee, onko sillä mitään ympäristövaikutuksia, miten paikalliset kaavoitukset menevät, mikäli asuntosi sijaitsee suojellulla alueella, onko itse rakennus ns. suojeltu (listed building status, tosin yleensä tämä on tiedossa kun taloa menee katsomaan) etc. Nämä tehdään joka kerta kun asunto ostetaan (mikä minun on vaikea käsittää koska osa näistä asioista ei todellakaan muutu vuosien varrella).

Yleensä näiden tuloksien hakemisessa kestää helposti aikaa ja saat hakujen tulokset juuri ennenkuin olet valmis allekirjoittamaan kauppakirjan. Joten tässä vaiheessa todella pitää pitää peukut pystyssä että näistä hauista ei tule esillä mitään huonoa kaupan kannalta. Periaatteessa saat siis tietää ihan vasta loppuvaiheessa että onko kaupalle jotain isoja esteitä tai jotain joka mahdollisesta vaikuttaa oman halukkuuteesi ostaa talo. Tässä vaiheessa olet vielä vapaa vetäytymään kaupasta ihan rauhassa mutta menetät sitten niin kuntotarkastusrahat sekä asianajajapalkkiot, sekä kaikki rahat jotka käytettiin näihin hakujen tekemiseen. Jos myyjä vetäytyy kaupasta, myös sinä menetät nämä kaikki rahat, eli ne kustannukset joita käytit juristiin, erilaisiin hakuihin sekä kuntotarkastukseen.

Kun nämä etsintöjen tulokset ovat tulleet takaisin, ne täytyy tarkasti lukea, allekirjoittaa muutamia juttuja vielä ja sitten päästään siihen vaiheeseen että toivon mukaan päästään allekirjoittamaan kauppakirjat. Kun kauppakirjat on allekirjoitettu, tulee siitä laillisesta sitova ostos. Kun ne on allekirjoitettu, samalla sovitaan muuttopäivä (ns. completion date) jolloin muutat kimpsusi ja kampsusi uuteen kotiin ja kaikki on vihdoin lopullista. Se sovitaan yleensä n. 2-4 viikon päähän siitä kauppakirjojen allekirjoituksesta. Nyt voit vihdoin juhlia kun olet oikeasti sisällä talossa.

Ja tadaa – niin ostetaan asunto Englannissa! Ei paljon huvita asuntoa liian usein vaihtaa, kun prosessi on näin monimutkainen ja aikaa vievä. Omalla kärsimättömälle luonteelleni tällainen ei sovi ollenkaan, varsinkaan kun mielestäni suurin osa jutuista tässä prosessi on täysin järjetöntä ja maalaisjärjen vastaista. Esimerkiksi ensiasuntoa ostaessamme koko prosessiin (siitä kun tarjouksemme oli hyväksytty siihen kun muutimme) meni 4 kk. Kaverillamme meni siihen 5 kk.

P.S. Pahoittelut runsaasta englanninkielisestä termistöstä tekstissä. En tykkää ollenkaan sekoittaa englantia ja suomea keskenään, mutta en yksinkertaisesti tiedä tätä termistöä kaikkea suomeksi ja niiden kääntäminen (googlenkin avulla) on hieman haastavampaa kun kyse on hyvin paikallisesta termistöstä