Laura

Monelle on varmaan Oxfordin ja Cambridgen yliopistokaupungit tuttuja. Molemmat on tietty kuuluisia juuri yliopiston takia ja onhan niissä monet tv-sarjatkin kuvattu. Itse rakastan vierailla näissä kaupungeissa nimenomaan syysaikaan kun lehdet jo kellastuvat ja kaupunki on täynnä elämää. Oma lemppari näistä kahdesta on itseassa Cambridge ja siellä suosittelisinkin kaikkia käymään.

Tällä kertaa meillä oli muuta asiaa Oxfordin lähettyville viime viikonloppuna joten päätimme piipahtaa myös kaupungilla kun kelikin oli upean aurinkoinen ja syksyinen. Täytyy sanoa että vaikka korona on aivan kamala ja sillä on ollut hirveät seuraukset, niin oli aika mukavaa kävellä Oxfordissa kun siellä oli kerrankin hiljaista ja ei tarvinnut väistellä miljoonaa eri ihmistä. Käveltiin ympäri yliopistoaluetta ja käytiin (maailman huonoimmalla) lounaalla.

Koska keli oli niin upea päätettiin vuokrata vene ja lähteä seilailemaan joelle. Sekä Oxfordissa että Cambridgessä punting on suosittu ajanviete. Kyseessä on hyvin tietyntyyppinen veneilylaji, itse vene on pitkä ja hyvin tasapohjainen ja sitä ohjataan peräpäästä pitkällä metallitikulla. Me ollaan ennenkin veneilty näin, mutta aina niin että joku muu on ohjannut venettä. Tällä kertaa ajateltiin kokeilla hommaa itse kun joki oli niin hiljainen.

Mies päätyi ohjaamaan venettä ja minä ja koira otettiin rennosti ja nautittiin maisemista 🙂 Dougal raukka ei suostunut poistumaan sylistäni koko veneilyn ajan, merikoiraa ei hänestä taida tulla…Sylissä se kyllä onnistui rentoutua ja sitten se olikin ihan chillisti koko ajan. Dougal sai paljon ihailua osakseen muilta veneilijöiltä!

Suosittelen aina Briteissä vierailijoita käymään esim Cambridgessä tai Oxfordissa, ne on molemmat todella kauniita kaupunkeja ja näyttävät hieman toisenlaista elämää ja maisemaa kuin Lontoossa näkee!

Laura

Viime aikoina ns. “metsäterapia” on tullut tarpeeseen enemmän kuin koskaan. Äiti totesi että hänelle “metsäterapia” sanalla on hassu sointu, koska hänelle on aina ollut mahdollisuus lähteä kävelemään metsään, asuuhan hän maaseudulla ja metsä on kirjaimellisesti vieressä. Kuinka onnekasta. Mutta me molemmat todettiin että luonnossa kulkeminen, kävely ja hengittely auttaa aina. Aina kun siihen on mahdollisuus, kannattaa lähteä kävelemään luontoon. Erityisesti näinä aikoina.

Äidin ollessa täällä viime viikolla (jolloin tilanne oli vielä aika erilainen) käytiin pitkillä kävelylenkeillä koiran kanssa. Silloin keskitytään toistemme seuraan, luonnosta nauttimiseen, eikä katsota/tuijoteta puhelimia. Suosittelen lämpimästi jos se tuntuu omalta jutulta. Kävelyreissut luonnossa itselleni ainakin helpottaa huomattavasti kun maailman meno tuppaa ahdistamaan. Ja samalla ei tule päivitettyä uutisia koko ajan. Koska herranjestas se kyllä pistää ahdistamaan. Olen yrittänyt nyt rajoittaa uutisten kulutusta ja katsoa ihan muutaman kerran päivässä uusimmat uutiset. Sen takia tykkäänkin lähteä kävelemään koiran kanssa koska minulla on aina ollut periaatteena se, etten katso puhelinta silloin.

Täällä meidän lähellä on onneksi paljon kauniita ulkoilumaastoja jossa voi kävelyttää koiria rauhassa. Meillä on National Trustin jäsenyys jo vaikka kuinka monetta vuotta peräkkäin (varmaa kuudes vuosi meneillään?). Se antaa meille mahdollisuuksen käydä heidän hallinnoimmillaan alueilla ja kartanoilla ilmaiseksi. Se on jo monet kertaa maksanut itsensä takaisin. Heillä on maata ja näitä kartanoalueita ympäri Brittien saarta ja monta tässä meidän lähellä. National Trust on maanlaajuinen järjestö, joka pyrkii suojelemaan Britannian arvokkaita historiallisia ja luontokohteita. Esimerkiksi, he ylläpitävät ja restauroivat vanhoja kartanoita ja tukevat luonnonsuojelua eri alueilla. Nyt he ilmoittivat juuri, että tarjoavat ilmaisen sisäänpääsyn heidän kaikille ulkoilualueille/puistoihin/kohteisiin (kahvilat, kaupat ja itse kartanot ovat tietysti kiinni). Hieno ja hyvä teko mielestäni, varsinkin kun täälläkin menee nyt koulut kiinni.

Olen muuten todella tyytyväinen että meillä on koira, koska se pakottaa ulos 2-3 kertaa päivässä. Muuten tiedän itsestäni sen, että helposti laiskistuisi liikaa enkä varmaan pistäisi nenääni ulos pitkään aikaan. Tulevana viikonloppuna lähdetään taas varmaan molempina päivinä jonnekin kävelylle, koska sitä tarvitaan!

Laura

Heti kun pääsimme kotiin Kanadasta kesäkuun alussa, olikin aika seuraavana viikonloppuna lähteä kohti Peak Districtiä ja seuraavia häitä. Tehtiin tällä kertaa sellainen ratkaisu että vuokrattiin koiraystävällinen mökki yhdessä kavereiden kanssa ja päätettiin viettää koko viikonloppu. Ei nimittäin oltu koskaan ennen oltu juuri täällä päin Peak Districtiä. Peak District on iso kansallispuisto alue keskellä Brittejä, ja jonka eteläistä osaa tuli koluttua ahkeraan kun asuttiin vielä lähempänä.

Viikonloppu oli todella kiva mutta sää oli kyllä aivan karsea. Siis hirveä. Ajomatkakin perille kesti vaikka kuinka kauan koska vettä tuli niin paljon että hyvä kun eteensä näki! Suloinen Tideswellin kaupunki jossa yövyttiin oli kuitenkin todella söpö sateesta huolimatta. Tideswellista tuli jotenkin mieleen Cotswoldin kauniit kivikylät – kylästä nimittäin löytyi kolme pubia, yksi leipomo ja pienen pieni kauppa. Kaunista ja suloista siis! Kävin koirien kanssa useaan otteeseen kävelylle ympäri kylää ja kaikkialla oli ihanan rauhallista. Varsinkin kuuden aikaa aamulla jolloin en saanut enää nukuttua ja raahasin molemmat koirat ulos vesisateeseen 😀 “Mökkimme” oli myös todella hurmaava, vaikka se olikin meidän mielestä enemmän kaupunkitalo kun perinteinen mökki! Sieltä löytyi ihanasti takka ja mukavat sohvat jolla ehdimme loikoilla ihan liian vähän ottaen huomioon kuinka tylsä keli ulkona oli!

Summer in Britain 😀

Launtaina oli tietysti sitten hääjuhlien vuoro! Päivä valkeni harmaana ja vettä tuli alvariinsa. Onneksi hääjuhlia ei tarvinnut kuitenkaan ulkona viettää, sisätilat olivat todella kauniit vaikka kieltämättä hääpaikalla oli todella kauniit terassit myös joissa olisi ollut kiva viettää aikaa jos kelit olisivat olleet paremmat!

Sunnuntaina käytiin vielä kävelylle upeissa Mam Torin maisemissa, joka on upea luonnonmukainen “kielekealue” josta näkyy hienot maisemat ympäri laaksoja. Meillä kävi myös tuuri vihdoin kelien suhteen koska aamupäivällä ei vielä satanut joten saatiin tehtyä kiva kävelylenkki yhdessä Dougalin kanssa ennenkuin lähdettiin ajamaan kotia kohti! Dougal juoksi vapaana ja telmi tietysti kaikkien muiden koirien kanssa, joten se raukka hieman väsytti itsensä. Takaisin kävellessä meidän takana raahusti pieni Dougal, joka näytti juuri siltä ettei halua enää kävellä metriäkään! Nukkuipahan ainakin hyvin koko loppupäivän 😀

Maisemat täällä päin Peak Districtiä oli kyllä niin upeat, että todettiin miehen kanssa että tänne pitäisi tulla uudestaan. Tämä on vielä kaikenlisäksi niin lähellä meitä että tänne voisi hyvin tehdä pienen viikonloppureissun tai jopa päiväretken jos niin haluaa.