Laura

Briteissä tulivat uudet liikkumisrajoitukset voimaan maanantaina 23. maaliskuuta. Käytännössä tämä tarkoittaa että jokaisen tulisi pysyä kotona ja ainoat syyt ulkona liikkumiseen ovat: 1) kaupassa/apteekissa käynti; 2) töissä käynti (jos et millään pysty tekemään töitä kotoa) ; ja 3) ulkona saa käydä kerran päivässä kävelyllä/juoksemassa/pyöräilemässä. Kaikki yli kahden hengen kokoontumiset on kielletty (paitsi tietysti perheen kesken joka asuu samassa taloudessa) ja poliisi valvoo näitä toimia ja saa antaa sakon jos niitä ei seurata. Rajoitukset ovat voimassa ainakin 3 viikkoa.

Aavistettiin heti kun maanantai illansuusta näimme ilmoituksen, että pääministeri “will address the nation tonight”, että jonkinlainen lockdown sieltä tulee. Se oli varmasti suora seuraus (tai mistä minä tiedän, en ole alan erityisasiantuntija) siitä että viikonloppuna ihmiset olivat parveilleet sankoin joukoin (turvaväleistä välittämättä) Lontoon puistoissa ja esim Snowdonian kansallispuisto oli ihan tukossa Walesissa, koska edellisellä viikolla oli vielä sanottu että ulkona saa liikkua mielin määrin (mutta turvavälin kanssa!). Se ei ollut siis yllätys. Onneksi, onneksi, vaikka uudet säännökset ovat tiukat, saa vielä ulkona käydä lenkillä kerran päivässä. Se oli enemmän kun uskalsin toivoa. Miltä näyttää siis arki tällä hetkellä Briteissä?

• Koska ulkona saa käydä kerran päivässä, tämä tarkoittaa sitä että viedään koira vuorotellen ulos arkipäivisin. Aina aamuisin ja iltaisin. Vaihdellaan aina vuoroja koska molemmissa on hyvät puolensa. Aamukävelyn avulla päivä alkaa reippaasti kun takana on kiva lenkki raikkaassa ulkoilmassa. Iltaisin taas työpäivän jälkeinen lenkki katkaisee kätevästi ja erottaa selkeästi työpäivän illasta. Molemmissa puolensa
• Mies tekee nyt keittiöstä töitä ja minä normaalisti toimistosta. Järjestely on toiminut muuten ihan hyvin, mutta tajusin heti ensimmäisen päivän jälkeen että itseasiassa käyn keittiössä (siis jääkaapilla) ihan järkyttävän monta kertaa päivän aikana 😀 Koputtelen sitten aina oveen ja varmistelen ettei ainakaan videopalaveria ole käynnissä ennenkuin lähden tonkimaan jääkaappia
• Dougal on vähintäänkin hämillään. Sehän on maailman laiskin koira joka mielellään nukkuu koko päivän eikä oikein tajua miksi me molemmat ollaan kotona ihan koko ajan ja häiritään jollain tavalla hänen uniaan
• Viime viikolla oli myös ihan upeat kelit, joten täytyy sanoa että olikin kiva huomata uusi rutiini elämässä – lounas yhdessä miehen kanssa puutarhassa ennenkuin jatkettiin työntekoa. Kiva, uusi rutiini päivän lomaan.
• Ollaan melkein tapeltu siitä kuka saa kokata iltaisin. Meille molemmille kokkailu on rentoutumiskeino ja nautitaan siitä. Joten joka ilta väännetään kättä siitä kuka tekee illallisen (ja joo, autetaan kyllä toisiamme mutta apukokkina oleminen ei ole yhtään niin kivaa kun pääkokin hommat)
• Kavereiden kanssa ollaan hengailtu Houseparty appissa. Me nähdään joka torstai siis meidän lähellä asuvia kavereita illallisen merkeissä. Nyt ollaan tietysti siirrytty ns. etäsuhteeseen
• En tiedä johtuuko se siitä että on sisällä koko ajan ja kaikki aktiviteetit (työnteosta lähtien) tapahtuu kotona, mutta me ollaan molemmat miehen kanssa oltu aivan jäätävän väsyneitä iltaisin. Jo kahdeksan aikaa olisin ihan valmis menemään nukkumaan.

Viikonloput ovat varmaan suurin ero meidän ns. “normaalielämään”, sillä viikonloppuna lähdettäisiin usein johonkin vähän pidemmällä kävelemään koiran kanssa ja tutkimaan ns. “uusia paikkoja” joita on hurjasti meidän lähettyvillä. Nyt ollaankin tehty siis pitkiä lenkkejä meidän lähialueilla. Olen aina ajatellut että tunnetaan nämä meidän kulmat todella hyvin, mutta mitä vielä, löydetään koko ajan uusia ulkoilumestoja! Eilen käveltiin yhden pellon poikki kunnes kohdattiin todella iso aitaus. Hetken mietittiin että mistäköhän päästään jatkamaan, mutta kun nostimme katsemme näimme upeita peuroja! Siellä ne ihmetteli ja tajuttiin että meidän kaupungissa on peura-aitaus. Joten vaikka luulin olevani ekspertti missä kannattaa ulkoilla meidän kaupungissa, olen näköjään ihan noviisi!

Viikonloppuna yritin myös vähentää uutisten selailua ja katsoa ne vain pari kertaa päivässä, joka teki kyllä ihan hyvää. Meillä on pitkä lista kotitöitä joita on tarkoitus tehdä tässä karanteenin aikana. Listalta löytyy kaikenlaisia pieniä “nagging tasks” joita emme ole vaan saaneet aikaiseksi tehdä. Kuten jääkaapin valon vaihto. Jääkaappi on ollut nyt pimeänä vähintään viimeiset 6 kk kun emme ole saaneet aikaiseksi vaihtaa sitä ja nyt sitten vihdoin saimme uuden lampun sinne. Wau, mikä efekti sillä onkaan että jääkaapissa on taas valo 😀 Vastapainona tälläiselle suorittamiselle olen kyllä myös maannut sohvalla ennätyksellisen määrän Netflixiä tuijottelen tai kirjaa lukien. Kaikki keinot on sallittuja, ja olen todennut että ihan sama mitä tekee kunhan se tuntuu itsestä hyvältä.

Laura

Kirjoittelen tätä sohvalla sunnuntai-iltana mutta laitan tämän ajastukseen varmaan maanantaiaamulle. Meillä on sujunut viikonloppu loppuenlopuksi aika normaalisti ottaen huomioon tilanteen. Nykyiset rajoitukset täällä Briteissä eivät ole (vielä) vaikuttaneet meidän omaan elämään hirveästi koska me käydään todella harvoin ulkona ravintoloissa, vaan syödään ja kokataan mielummin kotona. Minä olen tehnyt etätöitä jo pidemmän aikaa. Olen erittäin kiitollinen siitä että saan ja pystyn tekemään töitä kotoa toistaiseksi. Koiratreenit on tietysti peruttu, mutta koska ulkona saadaan vielä käydä (onneksi) niin sinänsä meidän normaali viikonloppurutiini, eli pitkät kävelylenkit koiran kanssa, ei ole vielä muuttunut. Vaikka kirjoitan näin, toivon että kukaan ei luule että en ottaisi tilannetta vakavasti. Toivon että kaikki tajuavat tässä vaiheessa tilanteen vakavuuden enkä todellakaan halua tätä vähätellä ollenkaan. Vaikea edes pukea sanoiksi toisaalta sitä huolta muiden puolesta saatika kiitollisuutta siitä miten kovasti monet ammattiryhmät tällä hetkellä tekevät töitä. Oman mielenterveyteni kannalta huumoria on pakko ylläpitää, ja ollaankin vaan todettu että taidetaan olla aika epäsosiaalisia muutenkin 😀

Briteissä on sallittua liikkua vielä luonnossa/ulkona, kunhan tietysti pitää turvavälin. Luonnossa ulkoilu auttaa varmasti henkisesti paljon tässä tilanteessa. Me ollaankin siis vietetty viikonloppu kokkaillen kotona ja sitten metsälenkeillä Dougalin kanssa. Käytiin suositulla ulkoilualueella tässä meidän lähellä ja vaikka parkkipaikalla oli paljon autoja, niin alue on niin iso, että ihmiset helposti “hukkuvat ja katoavat” alueelle joten ne muutamat ihmiset jotka nähtiin oli helppo kiertää kaukaa. Onneksi näitä alueita on tässä lähellä, siitä olen kiitollinen. Ja meidän kulman takana on suhteellisen iso puisto jossa voimme käydä myös kävelyllä. Kuten taisin sanoa edellisessä postauksessa, on ihan onni että saadaan vielä liikkua luonnossa sillä se tekee niin hyvää henkiselle hyvinvoinnille.

Ollaan kokattu paljon viime päivinä. Tykätään molemmat kokata joten kuten sanottua, tämä ei ole mitenkään epätavallista verrattuna meidän “normi” elämään. Toivon että ehdin jossain vaiheessa ehdin kirjoittaa reseptit ylös tänne blogiin, koska jotain hyviä uusia reseptejä on tullut testailtua. Olen myös tehnyt uuden “aluevaltauksen” ja tehnyt muutaman kokkausvideon instagram stooreihin. Joten jos et seuraa meitä vielä instassa, niin meidät löytää sieltä  nimellä elamanmakujablogi.

Sunnuntai vietettiin puutarhahommissa. Saatiin nauttia aivan upeasta kevätpäivästä ja todettiin päivän olevan loistava puutarhurointiin. Meillä oli monta juttua joka piti fiksata, joten niin me vietettiin koko päivä ulkona, yksi laiska apuri kaverina (eli meidän koira siis!). Istutin kukkasipuleita ja perunoita ja mies leikkasi puskia. Meidän nurmikko oli aivan jäätävän yliskasvanut, joten sekin saatiin vihdoin leikattua. Saatiin myös vihdoin korjattua meidän vajan edusta ja laitettiin mursketta siihen. Kaikki juttuja jotka on pitänyt tehdä ikuisuuden (tai viimeisen kuukauden aikana) mutta ei olla vaan saatu aikaiseksi. Kaivettiin myös puutarhakalusteet esille joka on aina yksi kevään kohokohta ja juotiin iltapäiväkahvit ulkona. Vaikka ei ollakaan ehkä ahkerimpia puutarhureita, niin tykkään aina näistä kevään ensimmäisistä puutarha hetkistä, ne on aina erityisiä. Mullan kaivaminen vie ajatukset myös tehokkasti ihan muihin juttuihin kuin maailmantapahtumiin.

Mukavaa ja turvallista uutta viikkoa!