Jaana
Olemme olleet äitini kanssa lähes kokonaan eristyksissä kotona ja nyt tuli sellainen tunne, että on pakko vaihtaa maisemaan. Niinpä pakkasimme kimpsumme ja kampsumme sekä Arskan autoon ja lähdimme kohti vanhempieni kesämökkiä.
Ai kuinka ihanalta tuntui päästä jonnekin muualle kuin omalle pihalle ja niihin omiin kotinurkkiin. Saaristo on mielestäni aina kaunis. Olen kasvanut meren äärellä ja siksi minua meri puhuttaa enemmän kuin järvimaisemat. Saaristossa on oma yksinkertainen karuus joka viehättää. Käppyräisiä mäntyjä ja katajia, laakeita kallioita ja kanervia.
En ole ollut pitkään aikaan maalla ja tuntui ihanalta olla luonnon rauhassa katsellen merelle aamiaispöydästä. Otimme Mummin kanssa ihan rauhallisesti. Päätimme jo lähtiessä, että emme tee yhtään mitään – noh sehän ei toimi minulla lainkaan 🙂
Kuinka ollakaan siinähän kävi niin, että siivosin puoli taloa ja kaksi 250L jätesäkkiä lähti roskikseen ja kolme samanlaista kierrätykseen. Jotain hyvää tuli siis kuitenkin saavutettua rentoutumisen ohella. Tein pitkiä kävelylenkkejä Arskan kanssa metsäteillä, jossa nautimme kevään orastavasta vihreydestä.
Maallahan on aina pakko lämmittää sauna ja näin teimme tälläkin kertaa. Nyt olikin mukava mennä saunaan, sillä se oli uusittu kokonaan. Saunamökki on todella vanha ja sauna ollut kovassa käytössä, joten olikin jo aika tehdä perusremontti. Lopputulos oli todella onnistunut. Mukavat mehevät löylyt saimme aikaiseksi, jonka jälkeen sänky kutsuikin vahvasti. Saunan jälkeen nukkuu aina hyvää unta se on kummallista, mutta näin on aina minulla.
Kelit suosivat meitä auringonpaisteella ja viikonloppu vierähti nopeasti. Kotiin palasimme virkistäytyneinä ja jotain ”uutta” kokeneina!
Ihanaa äitienpäivää!
