Laura
Onpa ihana viikonloppu takana! Kuten viime viikolla kerrottiinkin blogissa, mummi ja ukki viettivät heidän 60-vuotishääpäiväänsä. Mummi ja ukki olivat tietysti mökillä nauttimasta kesästä ja he luulivat että me emme vietä heidän hääpäiväänsä sen kummemmin. Sekä äiti että minä onnittelemme heitä tekstiviestitse ja kirjoitimme pienen blogikirjoituksen.
Yllätys olikin suuri kun olimme yhdessä enon perheen kanssa juonineet yllätysjuhlat ja karautimme autolla mökin pihalle lauantaina lounasaikaan. Ensin mökkiin ilmestyi äiti ja isä ja se oli jo suuri yllätys heille (varsinkin kun äiti oli vielä “muka” työmatkalla Pariisissa myöhään perjantai-iltaan asti). 5 minuuttia myöhemmin astelimme minä ja mieheni mökin ovesta sisään. Mummin ja ukin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen! On aivan ihana järjestää tälläisiä yllätyksiä meidän rakkaille varsinkaan kun heillä ei todellakaan ollut mitään aavistusta että olimme tulossa, minäkin olin sepostanut ummet ja lammet kiireisestä viikonlopusta täällä Englannissa.
Saatiinkin viettää siis ihana päivä yhdessä koko perheen kera ja juhlistaa tätä tärkeää merkkipaalua mummin ja ukin elämässä. Käytiin veneretkellä, nautittiin hyvästä ruuasta ja muisteltiin tarinoita vuosien varrelta. Kelikin suosi meitä ja saimme nauttia upeasta auringonpaisteesta koko päivän ajan saaristossa.
Perheen kanssa vietetty aika on aina mittamattoman arvokasta. Se on vielä arvokkaampaa kun itse asuu ulkomailla ja tälläisiä tilaisuuksia saada koko perhe yhteen, isovanhemmat ja enon perhe mukaanlukien, ovat todella harvassa. Näitä hetkiä ja juhlia muistellaan pitkään ja hartaasti ja sunnuntai-iltana kun pääsin vihdoin painamaan pään tyynyyn myöhään illalla, oli mielessä vain ihanat viikonloppumuistot ja hymy huulilla. Mitäköhän yllätyksiä pitäisi juonia seuraavaksi?
Minä olen sydämeltäni koti-ihminen. Minusta on ihanaa kun ystäviä tulee kylään ja saan miettiä ruokia, kattauksia, kukkia ym. Nautin kokkailusta, uusien reseptien kokeilusta ja kodin sisustamisesta vuoden aikojen mukaan. Pääsiäiseksi tehtiin ihana kukkakori ruokapöydälle, helmihyasintein, perunanarsissella ja pienillä viiriäisen munilla koristeltuna. Minusta se oli ihanaa vaihtelua normaaliin kukkakimppuun verrattuna. Antoi kattaukselle aivan toisenlaisen ilmeen. Olen huono käyttämään kattauksessa pöytäliinoja – pöytäliinat ja minä emme vain sovi kovin hyvin yhteen. Ruoka-alustat ovat mielestäni mielenkiintoisemmat varsinkin kun pöytäämme mahtuu 10 hlö ja meitä oli vain neljä syöjää. Näin jokaiselle tuli ikään kuin oma paikka pöydässä eikä ollut “tyhjiä” paikkoja.
