Ihana arki

Vieraita kylään – illan menu

April 20, 2018

Jaana

Minä olen sydämeltäni koti-ihminen. Minusta on ihanaa kun ystäviä tulee kylään ja saan miettiä ruokia, kattauksia, kukkia ym. Nautin kokkailusta, uusien reseptien kokeilusta ja kodin sisustamisesta vuoden aikojen mukaan. Pääsiäiseksi tehtiin ihana kukkakori ruokapöydälle, helmihyasintein, perunanarsissella ja pienillä viiriäisen munilla koristeltuna. Minusta se oli ihanaa vaihtelua normaaliin kukkakimppuun verrattuna. Antoi kattaukselle aivan toisenlaisen ilmeen. Olen huono käyttämään kattauksessa pöytäliinoja – pöytäliinat ja minä emme vain sovi kovin hyvin yhteen. Ruoka-alustat ovat mielestäni mielenkiintoisemmat varsinkin kun pöytäämme mahtuu 10 hlö ja meitä oli vain neljä syöjää. Näin jokaiselle tuli ikään kuin oma paikka pöydässä eikä ollut “tyhjiä” paikkoja.

Samppanjan kanssa alkuun oli pieniä crustardeja joiden täytteenä kylmäsavulohta, punasipulia ja aiolia. Olivat sen verran maukkaita, että lautanen tyhjeni kietevästi. Rakastan tehdä tälläisiä mini-cocktail paloja juuri crustadeista, ne ovat niin monikäyttöisiä ja täytevaihtoehtoja on vaikka mitä!

Alkuruokana oli munakas “blinejä”. Näiden päälle voi toki laittaa lähes mitä vain, mutta minulla oli tällä kertaa Skagen -täyte, joka toimii näin kevään korvalla hyvin. Ohje on todella helppo, sillä kanamuniin lisätän muutama lusikka vettä, vispataan, maustetaan suolalla ja mustapippurilla ja paistetaan lettupannulla 🙂 Annetaan jäähtyä ja täytetään juuri ennen tarjoilua.

Pääruokana oli perinteinen pizza, jota oli toivottu 🙂 Käytän pizza pohjan päällä vihreää pestoa, johon olen ihan koukussa. Lisäksi, kevätsipulia, raastettua valkosipulia ja paremakinkkua. Toimii aina hyvin!

Jälkiruuaksi oli vanhanajan vaniljajäätelöä ja pensasmustikoita ja vedelmia – niistä ei enää joutanut ottamaan kuvia, sillä ilta ja keskustelu oli jo sillä tasolla, että ei ollut enää aikaa! Hyvää kuitenkin oli ja ennenkaikkea simppeliä! Se on tärkeää minulle tälläisissä illallisissa – on aina kiva valmistaa ruokaa mutta se ei ehdottomasti saa olla mitään liian kompleksia!

Aurinko saa meidät hymyilemään

April 10, 2018

Jaana

Joka vuosi ihmettelen samaa – kun aurinko paistaa hymyilyttää! Aurinko saa meidät elämään! Tänä syksynä oli todistetusti pimeintä neljänkymmeneen vuoteen ja siltä se kyllä tuntuikin. Valon pilkahdustakaan ei näkynyt. Nyt tuntuu huikealta kun voi ottaa aurinkolasit esille ja jopa niiden takaa maisema näyttää kirkkaalle. Aurinko kun oikein kimaltelee kuin tuhannet timantit lumessa kevät näyttää parhaat puolensa ja lunta kestää jotenkin.

Lunta ei ollut helmikuun alussa nimeksikän ja kuitenkin maaliskuun aikana sitä saatiin niin paljon, että sitä oli 40-50cm jopa täällä Etelä-Suomessakin. Talomme on etelärinteessä ja lumet ovat näiden 15 asuinvuoden aikana aina sulaneet 15-27. huhtikuuta, joten toivo ei ole menetetty. Rinne on jo hyvin sula nyt, loppuviikon rajut vesisateet auttoivat kovasti asiaa ja maa rupeaa pikkuhiljaa paljastumaan. Kävelin tontin läpi tarkastamassa mitä peurat ovat syöneet ja mitä on jäänyt jäljelle. Peurakanta on valitettavasti kasvanut liian suureksi ja tuntuu, että niitä ei nyt pidä mikään loitolla. Angervoista ei ole niin väliä vaikka ne niitä ovatkin trimmanneet, säästynpähän itse leikkaukselta, mutta muut pensaat harmittavat. Täytyy taas laittaa tänä kesänä niitä pensaita ja taimia joista ne eivät tykkää – onneksi niitä on vielä olemassa 🙂 Heti tuli kyllä kuume päästä siistimään pihoja kun siitä pienikin kulma pilkottaa – maltan nyt kuitenkin mieleni ja anna loppujen lumien sulaa ja sitten aloitan alue kerrallaan. Aah, se tunne kun kaikki tippuneet roskat saa pois nurmikolta ja kaikki näyttää heti siistimmältä. Ensi viikolla onkin jo ennustettu useita plusasteita ja hieman jo ehdin haaveilla voisiko pestä terassin ikkunat ja laittaa sitä hieman kevätkuntoon, jotta siitä olisi iloa heti kun se aurinko päättää pilkistää 🙂

Aurinko on onneksi näin keväällä niin vahva, että ei aikaakaan kun terassikausi korkataan!

Viikkokuulumiset – Jaana

March 25, 2018

Jaana

Ihana työviikko edessä tällä viikolla, jolloin ei tarvinnut matkustaa minnekkään – uskokaa tai älkää, mutta siitäkin voi olla onnellinen. Saa tehdä töitä keskittyneesti ihan oman työpöydän ääressä. Valoisat aamut ovat helpottaneet selvästi heräämistä. Jotenkin herää helpommin kun verhon takaa pilkistä valo eikä täydellinen pimeys. Sängystä pääsee ylös nopeammin keittämään kahvia 🙂 Minun aamiaiseen kuuluu oleellisena osana kollageeni, jota sekoitan mehuun. Uskon, että minun iässäni ei ole pahaksi hieman auttaa luontoa etenkin näin talvella. Jugurtti ja marjat saavat minut hyvin aamulla matkaan.

Työpäivä meni siivilla ja illalla olin päättänyt siivota – vähän niinkuin rangaista itseään siitä hyvästä, että on maanantai. Olin ostanut uuden kylpyhuoneen maton ja päätin ottaa sen käyttöön putipuhtaaseen kylpyhuoneeseen (lattia on kuvassa vielä osittain märkä, mutta en jaksanut odottaa enää sen kuivumista) Illalla oli pakko vielä pistää tuli takkaan, sillä vaikka ulkona ei ollut kuin 10 astetta pakkasta, niin pohjoistuuli tuntui tuulevan sisälle saakka.

Takan lämpö on kyllä niin erilaista kuin tavallinen sähkölämmitys. Siinä tuntuu heti lämpimämmältä kun näkee tulen liekin. Takka porottikin pari pesällistä, jonka jälkeen uni tuli makeasti silmään kiireisen työpäivän ja siivousten jälkeen.

Tiistai olikin kiireinen päivä töissä. Lounas tuli lähes hotkittua kun samalla vastailin viesteihin. Kiireiset päivät ovat siinä mielessä mukavia, että aika menee nopeasti. Minusta ainakin tulee laiska jos on kovin hiljaista aivan kuten kesällä saattaa joskus olla. Kun puhelin lopulta soi kaikki katsovat toisiaan, että kukakohan vastaisi siihen ainoaan puheluun joka tuli? Tiistai-iltana oli neljäs playoff-ottelu, Jokerit vs Moskovan TSSKA. Maanantaina Jokerit voittivat, mutta tiistaina tuli 1-2 häviö. Peli jatkuu lauantaina Moskovassa – pidetään peukkuja. Olimme minun vanhempien kanssa katsomassa ottelua ja isäni on jo lähes 90-vuotta ja silti jaksaa lähteä vielä kannattamaan Jokereita.

Keskiviikkoaamu valkeni hyytävän kylmänä kun mittari näytti -15 astetta pakkasta. Ihan hullua! Nyt pitäisi olla kevät – missä ihmeessä viivyt? Pakko vetää nuttua niskaan – luulin, että pääsisin pikku hiljaa viemään talvitakkeja pois, mutta näyttää siltä, että sen voi suosiolla unohtaa vielä hetkeksi. Keskiviikko-iltana olimme työkavereiden kanssa istumassa iltaa, joka vierähti aivan liian myöhäiseksi! Puhumista tuntui riittävän ja riitävän! Nykyisin ehditään tavata niin harvoin, että joutui kilpailemaan, että ehti sanoa sanottavansa 🙂

Torstai aamu valkeni väsyneenä. Liian myöhään valvottu yö kostautui ja päivä oli raskas ja pitkä. Mutta oma vika – hauskasta illasta joutuu tässä iässä kärsimään aamulla. Päivä meni kuitenkin mutkattomasti ja illalla odotti pieni kidutus 3D kulmien vahvistustuksen myötä. Käyn Rebel-kauneushoitolassa ja Reija on vaan niin taitava tekijä. Makaan ihanassa divaanissa ja kulmat ikäänkuin ilmestyvät lähes kuin taikana. Se tunne kun katsot peiliin tunnin työn jälkeen ja sinulla on täydelliset kulmakarvat – paras ikinä facelift!(tästä tulee ihan oma pieni juttu myöhemmin). Lähdin huomattavasti onnellisempana kauneushoitolasta ulos tapaamaan mieheni kanssa ystäväperhettä. Olimme varaneet pöydän Tehtaankadulta La Gottegasta. Ihana pieni italialainen paikka, josta voi ostaa mukaan parmakinkkua, juustoja, salmia etc. Täydellinen pieni bistro. Saimme upean valtavan alkupalalautasen eteemme ja näytti, että kaikki hupeni ihan hetkessä. Lämpimänä ruokana oli risotto, jonka jälkeen ruokaähky oli valmis!

Perjantai – viikon paras päivä! Kauppalista kirjoitettu miehelle – check. Viikonlopun kukat tilattu kun tulee vieraita lauantaina – check. Sitten lumput niskaan ja töihin. Perjantai ilta meni oikeaasti toipuessa viikosta, joka oli ollut täynnä erilaisia tapahtumia. Ihana tunne tulla kotiin normaaliajassa ja olla tekemättä yhtään mitään. Nauratti hieman kun kello oli 21.15 ja meikäpoika oli pyjama päällä ja valmiina nukkumaan. Kauniita unia!

Lauantaina sai nukkua pitkään ja herätä ilman että kännykkä pirisi vieressä. Aloitin heti aamulla valmistelemaan vieraiden tuloa, kattamalla pöydän ja valmistelemalla ruokia. Ehdittiin jopa lenkille, saunaan, päiväunille ja vielä vastaanottamaan vieraat ihan vaatteet päällä ja hiukset laitettuna. Kyllä viikot vierähtävät nopeasti. Sunnuntaina siirrettiin kelloja jo kesäaikaan – jippii – kyllä se sieltä tulee!

Koti – armoitettu arki – onko minusta tulossa kotihiiri?

March 12, 2018

Jaana

Minusta on selvästi tulossa kotihiiri, joka rakastaa pyöriä ympäriinsä tutuissa ja turvallisissa nurkissa, vaikka kuinka pölyisissä sellaisissa. Täytyy sanoa, että työmatkojen jälkeen on aivan ihana tulla kotiin! Tai lomamatkojenkin jälkeenkin! Vietimme juuri viikon Itävallassa patikointilomalla ja vaikka reissu oli ihana niin miten oma koti voikaan tuntua niin turvalliselta ja rauhoittavalta? Huonosti nukuttujen yöiden jälkeen, päästä omaan sänkyyn, missä on täydelliset tyynyt ja sopivan lämmin peitto, kuinka se onkin niin upeaa. Laura totesi, että minusta on tullut jopa vaativa tyynyjen suhteen 🙂 noh jonkin suhteen voi elämässä olla vaativa. Olenkohan todella tulossa vanhaksi? Toki on mahtavaa kun voi työn puolesta joskus matkustella hieman kauemmaksikin, niin kyllä oma koti ja tutut rutiinit saavat minusta voiton.

Oman kodin rauha ja tutut tavarat – aah, kuinka paljon rakastan kotona olemista. Joku voisi ajatella, että ihan hullua. Kotiinhan pääsee koska vaan – sekin on totta, mutta kun siellä ei ole niin sitä arvostaa mittaamattomasti. Hassua on myös, että kun olet kotoa poissa hieman pidempään ja tulet kotiin, niin katsot kotia myös hieman eri tavalla. Usein minulle tulee tarve “uudistaa” jotain. Lauran kohdalla kävi viimeksi juuri näin ja makuuhuoneen seinä sai uuden värin 🙂 Oikeasti aloitan tavaroiden pyörittämisen ja heti tuntuu paremmalta. Valon lisääntyessä iltaisin huomaan olevani aavistuksen aktiivisempi, josta mieheni ei kyllä ole erityisen ihastunut. Sillä se tarkoittaa, että jaksan tehdä muutoksia, vaikka pieniä vain. Vaikka koti olisi kuinka täydellinen, aina on jotain jota voi “parannella” tai muuttaa.

Näin talvella on myös ihana laittaa takka päälle ja nauttia takan tuomasta lämmöstä ja tunnelmasta. Olen aivan rakastunut monta vuotta sitten ostamaani Affaarin samppanja-maljaan. Kuten huomaatte malja sai paremman käytön heti alusta, sillä ostin sen takkapuita varten. Tästä määrästä takkapuita polttaa koko illan eikä tarvitse hakea jatkuvasti lisää puita ulkoa. Meillä on sähkölämmitys, joten takkapuut tulevat tarpeeseen. Olen myös sitä mieltä, että takka lämmittää jotenkin eri tavalla kuin sähkölämmitys.

Onko teistä hassua, että rakastaa arkea,eikä välttämättä kaipaa suurta jännitystä ja juhlaa elämään?