• Home
  • Keitä olemme?
  •        

Elämänmakuja

Äidiltä tyttärelle

  • Reseptit
    • Aamupala/Brunssi
    • Suolaiset
    • Päivällinen
    • #Arkiruokahaaste
    • Kasvisruoka
    • Leivonta
  • Sisustus
    • Koti
    • Remontti
    • Sisustusliikkeet
    • Sisustusinspiraatio
  • Puutarha
    • Piha
    • Puutarhan hoito
  • Lifestyle
    • Suomi-retki
    • Ihana arki
    • Juhlapyhät
    • Kosmetiikka
    • kuukausikatsaus
    • Kesä
    • Joulu
  • Matkailu
    • Etelä-Afrikka
    • Italia
    • Itävalta
    • Iso-Britannia
      • Lontoo
      • Englanti
      • Wales
      • Skotlanti
    • Karibia
    • Saksa
    • Viro
    • Venäjä
  • Muut
  • Yhteystiedot

Archives for April 2020

Uusi normaali

April 29, 2020

Laura & Jaana

“We are all in the same storm. But we are not all in the same boat”

Ylläoleva lause tuli vastaan Lauran facebook-feedissä yksi ilta. Se kuvaa mielestäni täydellisesti tätä tämänhetkistä tilannetta. Kyllä, COVID-19 vaikuttaa koko maailmaan, kukaan tuskin on säästynyt siltä. Me olemme kaikki samassa myrskyssä, mutta jokainen meistä on eri veneessä joka seilaa tämän myrskyn läpi. Jokaista tämä tilanne koskettaa eri tavalla. Ihmisillä on eri perhetilanteita ja haasteita. Me luonnollisesti täällä blogissamme ja instagram-tilillä voimme kertoa vain omasta elämästä ja kokemuksista. Ymmärrämme kuitenkin, että jokaiselle tämä tilanne näyttäytyy eri tavalla. Mutta seuraavaksi hieman ajatelmia meidän uudesta “normaalista”

Laura

Löysin Twitterissä linkin loistavaan artikkeliin johon olen palannut jo monta kertaa takaisin tämän Covid-kriisin aikana. Aisha Ahmad joka työskentelee Toronton yliopistossa kirjoitti artikkelin kriisin eri vaiheista ja niihin sopeutumisista. Hän kirjoittaa erityisesti kollegoille akateemisessa maailmassa mutta mielestäni artikkeli puhuttelee monen muunkin ammattikunnan edustajaa. Huomaan itse ainakin että oma sopeutumiseni tähän tilanteeseen on noudattanut täysin hänen kirjoittamiaan ajatuksia ja sen takia varmasti kirjoitus resonoi omalla kohdalla niin kovaa.

Kun totuus iski ja kaikki alkoivat tajuamaan kuinka vakasta asiasta on kyse, kulutin uutisia joka päivä monta tuntia päivässä. En muuta tehnytkään kun katsonut uutisia, lukenut Twitteriä ja murehtinut. Ja se on ihan normaalia. Silloin ei todellakaan tehokkuus tai minkäänlainen tekeminen ole ollut minulla huipussaan saatika edes lapsenkengissään. Tuntui etten pystynyt toimimaan millään tavalla järkevästi. Kuten Ahmad kirjoittaa:

“Your first few days and weeks in a crisis are crucial, and you should make ample room to allow for a mental adjustment. It is perfectly normal and appropriate to feel bad and lost during this initial transition. Consider it a good thing that you are not in denial, and that you are allowing yourself to work through the anxiety. No sane person feels good during a global disaster, so be grateful for the discomfort of your sanity….

Next, ignore everyone who is posting productivity porn on social media right now. It is OK that you keep waking up at 3 a.m. It is OK that you forgot to eat lunch and cannot do a Zoom yoga class. “

Hän kehottaakin yrittämään sopeutua tilanteeseen jättämällä kaikki oletukset mitä pitäisi tehdä ja keskittyä elämän perustarpeiden turvaamiseen. Keskittyä oman ja perheen henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Varmistamalla että kodissa on turvallista.

Seuravaaksi on vuorossa se pieni henkinen ajattelu joka kohdentuu uudelleen. Aivot ja mieli alkavat pikkuhiljaa sopeutua uudelleen ja esimerkiksi töihinkin pystyy taas keskittymään hieman paremmin.

 

Kolmannessa vaiheessa ollaan siirytty jo siihen ajatukseen että arki ja elämä on sopeutunut tähän “uuden normaalin” ajattelutapaan. Kaikki elämän pienet arkijutut alkavat tuntua normaaleilta ja olet sopeutunut elämään joka on muuttunut.

“Things will start to feel more natural. The work will also make more sense, and you will be more comfortable about changing or undoing what is already in motion. New ideas will emerge that would not have come to mind had you stayed in denial. Continue to embrace your mental shift. Have faith in the process. Support your team.

Understand that this is a marathon. If you sprint at the beginning, you will vomit on your shoes by the end of the month. Emotionally prepare for this crisis to continue for 12 to 18 months, followed by a slow recovery. If it ends sooner, be pleasantly surprised. Right now, work toward establishing your serenity, productivity, and wellness under sustained disaster conditions.

None of us knows how long this crisis will last. We all want our troops to be home before Christmas. The uncertainty is driving us all mad.

Of course, there will be a day when the pandemic is over. We will hug our neighbors and our friends. We will return to our classrooms and coffee shops. Our borders will eventually reopen to freer movement. Our economies will one day recover from the forthcoming recessions.”

Kuten sanottua, tämä artikkeli tuntui iskevän kuin naulan kantaan omiin kokemuksiini perustuen elämästä COVID-19 kriisin keskellä. Elämme Briteissä nyt kuudetta viikkoa ns. “lockdown” oloissa. Sulkua edeltävät 2 viikkoa olimme jo vaiheessa jossa toteutimme melkeinpä samanlaisia oloja (paitsi kävimme useammin kun kerran päivässä ulkona). Uuteen normaliin on jo tottunut. Osa päivistä on parempia kun toiset.

 

 

Vietämme muutenkin normaali arjessa paljon aikaa kahdestamme. Emme käy paljon ulkona ja molemmat meidän perheistä asuu kaukana. Suurimmat erot normaalin arkeen on tullut siitä etten voi enää käydä toimistolla, emme pysty näkemään läheisiä kavereita ja kaikki harrastukset on tietty jäähyllä.

Olemme onnekkaita sillä meillä on puutarha jossa voimme viettää aikaa (ja joka on ollut pelastus kun Briteissä on ollut upeat kevätkelit). Viikonloppuisin olemme fiksanneet taloa ja käyneet kävelylenkeillä koiran kanssa. Katson uutiset maximissaan kerran päivässä ja silloinkin tsekkaan vaan ne tietyt sivut. En kuluta enää uutisia jatkuvalla syötöllä.

Valehtelisin kuitenkin jos väittäisin ettei tilanne saa saa välillä epätoivoiseksi. Vaikka tiedän että meillä on hyvin asiat. Tiedän että vaikka nykyiset rajoitukset purettaisiin, alettaisiin niitä vain vähitellen höllentämään ja paluuta siihen entiseen “normaaliin” ei ole pitkään aikaan. Mietin joka päivä että koska pääsen vierailemaan Suomeen ja näkemään perhettä. Itselleni on suuri merkitys toivolla – toivoa siitä että tulevaisuudessa pääsen taas niiden juttujen pariin jotka tuottavat minulle iloa – kahvitreffejä ystävän kanssa, koiralenkkejä ystävien kanssa, koiratreenejä, lomia Suomeen ja pitkiä vaellusretkiä jossain muissa maisemissa täällä Briteissä. Tällä hetkellä koska kaikki on kuitenkin niin epävarmaa, täytyy vaan toivoa että se päivä koittaa vielä joskus. Siihen mennessä täytyy yrittää parhaansa mukaan sopeutua tähän uuteen normaaliin.

Jaana

Monenlaista on nähty vuosien varrella, mutta ei kyllä tällaista ikinä. Tuntuu kuin koko maailma olis juossut päin seinää kerralla. Kaikki asiat pysähtyivät.

Olemmeko tässä tilanteessa kun emme ottaneet tarpeeksi vakavasti taudin COVID-19 leviämistä? Näinhän siinä taisi käydä kun tauti kulkee hiljaa hajuttomana, tunnottomana ja äänettömänä eteenpäin.

Suuri huoli on ollut omista vanhemmistani, eli Lauran isovanhemmista, joista meidän kaikkien on nyt syytä huolehtia ja varjella sillä he ovat riskiryhmässä. Isääni/Ukkia emme ole päässet näkemään moneen viikkoon hänen hoivakotiinsa, joka tuntuu aivan kamalalta, vaikka ymmärrän että se on välttämätöntä kaikkien turvaksi. Onneksi äitini asuu minun luonani nyt, jotta hänen ei tarvitse olla yksin. Hänkään ei voi mennä minnekään koska kuuluu riskiryhmään. Nyt olemme onneksi kummatkin maalla, jossa harvoin näkee muita ihmisiä! Voi tehdä lenkkejä metsään ja nauttia toistemme seurasta ainakin.

Tunnen monia loistavia yrittäjiä ja todella toivon että he pääsevät tämän kriisin yli, koska en mitään muuta toivo, kun että pääsen käyttämään taas heidän palvelujaan kun tämä on kaikki ohi. Onneksi osa pystyy jatkamaan vielä liikentoimintaansa näinäkin aikoina!

Tätä kaikkea on meillä Suomessa kestänyt ja monta viikkoa, ja kaikki on mennyt päälaelleen. Kaikki olemme joutuneet sopeutumaan uuteen tapaan tehdä asioita ja miettiä miten toimimme arjessa, jotta kuitenkin asiat sujuvat edes jotenkuten. Onneksi ihminen on mukautuvainen eläin:)

Nyt jos koskaan meidän täytyy ajatella toisiamme eikä vain itseämme –  yhdessä tästä selvitään toinen toistamme tukien. Onneksi Suomessa on asia otettu vakavasti ja toivottavasti saamme selätettyä tämän vakavan viruksen mahdollisimman nopeasti.

Jokaisella kolikolla on myös kaksi puolta – hyvä ja huono. Jotta emme unohtaisi hyviä asioita joita tämä virus on mahdollistanut. Ainakin ihmiset matkustavat vähemmän ja ilmansaasteita tulee vähemmän. On enemmän aikaa viettää sitä perheen kanssa. Ja meillä Arska on niin onnessaan että olen kotona ajan, saa nähdä miten tyyppi sopeutuu tilanteeseen kun pitää palata takaisin toimistolle 😀

Pidetään positiivinen mieliala korkealla, jotta jaksamme yhdessä kulkea tämän matkan määränpäähän!

 

STAY SAFE!

/ Filed In: Jaana, Laura, Mietelmiä

Keittiön muodonmuutos

April 24, 2020

Laura

Siinä missä (somen mukaan) monesta ihmisestä on kuoritunut taiteilija (siis miten upeita maalauksia olenkaan nähnyt), himourheilija, leipuri, lukija….niin minussa tämä aika on vaan vahvistanut remppareiska elkeitä. Olen loistava keksimään kaikkea “pientä” proggista kotona. Varsinkin jos minulla on aikaa ajatella mitä kaikkea sitä voisi fiksata. Ja aikaahan tässä on ollut.

Joten kotia ollaan sitten fiksattu sitten ihan kunnolla. Meillä oli kaikkea pienempää juttua jotka piti korjata talossa (palaneita lamppuja, koukkujen kiinnittämistä etc). Ne piti meidät kiireisenä ekat pari viikkoa tästä lockdownista. Kun hallitus ilmoitti että tämä jatkuu vielä ainakin seuraavat kolme viikkoa (mikä ei ollut yllätys) alettiin miettiä kodin fiksaamista vähän isommalla skaalalla. Siis maalausprojekteja ja sen sellaista.

Keittiön piti olla itseasiassa ihan ok. Alkuun ajateltiin että siellä piti fiksata vaan parit hyllyt joiden kiinnitykset oli mennyt huonoksi ja parit valot. Noh, kun on aikaa ajatella, muistaa sitä yhtäkkiä kuinka on aina ajatellut että keittiön “tehosteseinä” on kyllä todella huonosti maalattu. Se oli siis tummanharmaa ja olen aina kyllä tykännyt seinästä mutta se oli julmettoman huonosti maalattu. Hirveät telan jäljet näkyi ympäri seinää (ei tietenkään kaukaa katsottuna, mutta läheltä näkyi selvästi). Alla pieni esimerkki maalausjäljestä. Tälläinen aina ärsytti hieman koska olen itse hyvin tarkka maalausjäljestäni – jos maalataan niin sen jäljen pitää olla hyvää.

Nyt kun kerrankin on aikaa, niin ajateltiin että samantien sen voisi maalata ja tulisi paremman näköinen. Varsinkin kun mies antoi minulle vapaat kädet maalaamiseen suhteen eli kaikkeen siihen ärsyttävään valmisteluun ei mennyt aikaa. Kun minä maalaan, en nimittäin ikinä jaksa teipata mitään. Päätin mennä “vapaalla tyylillä”. Tältä siis keittiö näytti ennen:

Samalla kun seinä maalattaisiin uudeestaan, ehdotin myös miehelle joska maalattaisiin keittiön kaakelit. Koska nyt ne alkoi nyppimään. Silloin kun muutettiin, todettiin että onneksi keittiö oli neutraali ja sen kanssa voi elää, joten se ei ollut koskaan meidän listalla kamalan korkealla, että siellä pitäisi tehdä mitään remppaa. Verrattuna moneen muuhun keittiöön jota nähtiin, se oli suoraansanoen unelma valkoisilla kaapistoilla ja harmaalla seinällä. Valkoiset kaapistot ja neutraali värimaailma ei ole nimittäin mikään itsestäänselvyys Briteissä. Seinien kaakelit eivät olisi kuitenkaan olleet sellaiset jotka olisin itse valinnut.

Joten samantien tilasin valkoista kaakelimaalia ja päätin maalata päälle. Seinämaalin kanssa kävi sellainen hassu juttu, että itseasiassa etsin ihan samanväristä maalia kun seinässä jo oli, eli tummanharmaata. Nykyisen tilanteen takia tietysti kaikki kaupat on kiinni, joten nettikuvan perusteella otin vaan “jonkun” harmaan. Se joku harmaa olikin yhtäkkiä paljon vaaleampi kun seinän nykyinen väri. Mikä sekin taisi olla onni onnettomuudessa…

Koko proggis siis alkoi seinäalueen maalaamisella. Olen hurjan tyytyväinen että “vahingossa” tuli ostettua paljon vaaleampi harmaan sävy kun mitä keittiössä aikaisemmin oli. Se tuntui kirkastavan koko huoneen ilmettä ja tykkäsin muutenkin paljon juuri tuosta harmaan sävystä. Tarpeeksi erottuva muista seinistä, mutta silti ihanan vaalea.

Kun seinät oli maalattu, pääsin kaakelien kimppuun. Ostin sellaista maalia jossa luvattiin “yhden maalikerroksen riittävän”. Voih elämä ja kevät. Eihän se tietenkään riittänyt. En tiedä miten paksun maalikerroksen olisi pitänyt laittaa että muka vain yksi kerta olisi riittänyt. Päädyin sitten lopulta maalaamaan kaakelit neljä kertaa. Olen tyytyväinen että vedin vielä neljännen kerroksen koska se viimeisteli koko ilmeen. Vaikka hieman ärsyttikin että se piti niin moneen kertaan maalata. Alla näette minkälaisen lopputuloksen sai yhdellä maalikerralla:

Olen ihan hurjan tyytyväinen lopputulokseen. Todettiin äidinkin kanssa että ei ikinä pidetty keittiön värivalintoja mitenkään huonona tai epäsopivina, mutta nyt kun näitä kuvia vertaa vierekkäin niin olihan se kovin levoton ja tumma yleisilmeeltään. Tähän yleisilmeen freesaukseen meni rahaa 48 puntaa ja tietysti työaikaa (kaksi päivää ja muutamia iltoja) mutta oli ehdottomasti sen arvoinen. Pienellä rahalla sai mielestäni suuren muutoksen aikaiseksi ja nyt olen lopputulokseen tyytyväinen! Niin, ja miltä näytti siis lopputulos? Alla kaikki jälkeen kuvat (ja kyllä, siivosin myös kaikkea ylimääräistä romua pois)!

/ Filed In: Koti, Laura, Remontti, Sisustus

Jaanan arkikokkailuja

April 22, 2020

Jaana

Mukavaa keskiviikkoa kaikille! Puhuttiin Lauran kanssa että välillä inspiraation puute vaivaa ja vaikea keksiä välttämättä mitään järkevää kirjoitettavaa tänne blogiin. Yksi asia kuitenkin mihin inspiraatio on säilynyt on kokkaus. Ajateltiinkin jakaa tälläisiä lyhyitä postauksia meidän viime aikaisista arkikokkailuista, mikäli kukaan kaipaa inspiraatiota! Nimittäin kokkailtu on joka päivä tietysti, tänne maalle kun ei mitään noutoruoka vaihtoehtoja edes ole! Olen itse suuri Lidl-fani ja käytän heidän puolivalmis/valmis tuotteita moneen helpottamaan arjen kokkailuja. Mutkia suoristamalla ei mene liikaa aikaa ja kokkailu säilyy helppona ja pikaisena tekemisenä.

Pizzaperjantai – pizza on maailman helpoin ruoka ja myös kivasti erottaa viikonlopun arjesta (sillä meillä syödään pizzaa yleensä vain viikonloppuisin). Tässäkin yleensä pistän mutkat suoriksi, sillä käytän Lidlin lehtitaikinaa pizzapohjana. Kastikkeeksi vihreää pestoa ja päälle parmakinkkua, valkosipulia, punasipulia ja runsaasti juustoraastetta ja kun ottaa uunista ulos hieman raikasta rucolaa.

Uuniperunat – pidän Rosamundo perunoista, jotka ovat kauniin punaisia ja kiinteitä perunoita ja täydellisiä uuniperunoita. Käärin vaan perunat folioon ja uuniin 220 astetta noin tunnin – riippuu hieman perunoiden koosta. Perunan täytteeksi tein avokado, tonnikala, cream fraiche, suola, pippuri ”soosin” joka toimii loistavasti perunoiden kanssa.

Tortellinit – Lidlin  pinaattitäytteisiä tortellineja ja vihreää valmispestoa (joka on superhyvää) ja vaan hieman parmakinkkua ja parmesan juustoa lastuina tai siivuina päälle ja nopea illallinen on valmis!

Loimulohta & kvinoaa – paistoin Lidlin loimulohet, maustoin maldon suolalla ja rosepippurilla ja kylkeen kvinoa salaattia suoraan purkista – loistava yhdistelmä makujen maailmasta!

Härkispastaa – Lidlin tuorepastaa ja härkistä maustettuna suolalla, pippurilla, kaurakermalla, yrttituorejuustolla ja punaisella pestolla – niistä aineista tuli tällä kertaa kastike.

Raikas salaatti – tällä kertaa täytteenä oli avokadoa, minikurkkuja, minitomaatteja, salaattijuustoa, tonnikalaa, siemeniä, oliiviöljyä kastikkeeksi – raikasta ja hyvää !

Ruuanlaiton ei tarvitse olla vaikeaa ja monimutkaista pitkien reseptien toteuttamista – joskus voi myös olla armollinen itselleen ja suoristaa mutkia 🙂 Mukavia kokkaushetkiä! Ja vaikka Lidliä tässä kehuin niin tämä ei ollut mikään maksettu mainos, olen yksinkertaisesti vaan heidän tuotteidensa fani!

Mukavaa viikon jatkoa!

/ Filed In: #Arkiruokahaaste, Jaana, Kasvisruoka, Päivällinen, Reseptit

Helppo maalaisleipä padassa

April 17, 2020

Jaana

Olen aina halunut tehdä pataleipää, mutta aina kun katson reseptejä niin sen tekeminen on kestänyt vaihtelevasti 12-18 tuntia. Minun hermoilla ei tehdä mitään niin kauan. Jos haluan tuoretta leipää niin sen täyttyy  kyllä onnistua kohtuullisella ajalla. Viime viikolla Pinterestiä selatessa löysin reseptin jossa aikaa ei mennyt ihan tolkuttomasti. Valitettavasti en löydä reseptiä enää mutta hyvä tästä versiosta tuli vähän muokkamalla! Kuori on ihana rapea ja sisus sopivan sitkeää – maalaisleipämäinen. Suosittelen kokeilemaan, me ainakin rakastuimme tähän!

MAALAISLEIPÄ PADASSA

7 dl vehnäjauhoja

4dl vettä – 42 asteista

1pss kuivahiivaa

2tl suolaa

2tl sokeria

  • Mittaa kuivat aineet kaikki yhteen
  • Lämmitä vesi hieman ruumiinlämpöä kuumemmaksi
  • Lisää vesi kuiviin aineisiin
  • Pyöritä taikinaa, jotta kaikki aineet sekoittuvat
  • Laita pyyhe päällä mikroon tai uuniin tunniksi kohoamaan (eli sellaiseen paikkaan jossa ei vedä tai ole kylmä)
  • Pyörittele taikina palloksi jauhojen avulla jos on tarpeen
  • Laita uuni 250 asteeseen ja laita valurautapata uuniin kuumenemaan
  • Kun uusi on kuuma ota pata pois ja laita pohjalle jauhoja ja leipätaikina pataan
  • Tee taikinna viiltoja päälle ja ripottele päälle jauhoja
  • Paista uunissa 30 minuuttia padassa kansi päällä
  • Ota kansi pois päältä ja laita uuni myös pois päältä ja anna olla vielä 15 minuuttia
  • Ota leipä uunista ja kumoa leipä liinan päälle
  • Älä peitä leipää, jotta kuoresta tulee rapea

 

Maistuvia hetkiä!

/ Filed In: Jaana, Leivonta, Reseptit

  • 1
  • 2
  • 3
  • Previous Entries
Äiti ja tytär parivaljakko jotka rakastavat hyvää ruokaa, matkustusta ja nauttivat arjen pienistä hetkistä. Äiti asuu Suomen kauniilla maaseudulla lähellä Helsinkiä ja tytär viettää arkea pienessä kivikylässä keskellä Englantia. Blogissamme haluamme jakaa hyvää mieltä, maukkaita reseptejä ja vinkkejä niin sisustukseen kuin puutarhankin hoitoon! Tervetuloa! Jaana & Laura

Archives

  • September 2022
  • April 2022
  • March 2022
  • February 2022
  • January 2022
  • December 2021
  • November 2021
  • October 2021
  • September 2021
  • August 2021
  • July 2021
  • June 2021
  • May 2021
  • April 2021
  • March 2021
  • February 2021
  • January 2021
  • December 2020
  • November 2020
  • October 2020
  • September 2020
  • August 2020
  • July 2020
  • June 2020
  • May 2020
  • April 2020
  • March 2020
  • February 2020
  • January 2020
  • December 2019
  • November 2019
  • October 2019
  • September 2019
  • August 2019
  • July 2019
  • June 2019
  • May 2019
  • April 2019
  • March 2019
  • February 2019
  • January 2019
  • December 2018
  • November 2018
  • October 2018
  • September 2018
  • August 2018
  • July 2018
  • June 2018
  • May 2018
  • April 2018
  • March 2018
  • February 2018
  • January 2018
  • December 2017
  • November 2017
  • October 2017
  • September 2017
  • August 2017
  • July 2017
  • June 2017
  • May 2017
  • April 2017
  • March 2017
  • February 2017

Categories

  • #Arkiruokahaaste
  • 2nd Hand
  • Aamupala/Brunssi
  • Äiti-tytär
  • Arska
  • Balkan roadtrip 2018
  • Bloggaus
  • Cocktail-palat
  • DIY
  • Englanti
  • Espanja
  • Etelä-Afrikka
  • Helsinki
  • Hotellit
  • Ihana arki
  • Iso-Britannia
  • Italia
  • Itävalta
  • Jaana
  • Jälkiruuat
  • Joulu
  • Joululahjavinkit
  • Juhlapyhät
  • Juhlat
  • Kanada
  • Karibia
  • Kasvisruoka
  • Kauneus
  • Kesä
  • Kirjat
  • Koirat
  • Kosmetiikka
  • Koti
  • kuukausikatsaus
  • Laura
  • Laura uusi koti
  • Leivonta
  • Lontoo
  • Matkailu
  • Mietelmiä
  • Mr Dougal
  • Muoti
  • Päivällinen
  • Piha
  • Puutarhainspiraatio
  • Puutarhan hoito
  • Remontti
  • Reseptit
  • Saksa
  • Sisustus
  • Sisustusinspiraatio
  • Sisustusliikkeet
  • Skotlanti
  • Suolaiset
  • Suomi-retki
  • syksy
  • Tanska
  • Teemaviikko
  • Tukholma
  • Turkki
  • TV-sarjat
  • Tyyli
  • UAE
  • Ulkosuomalaisuus
  • Uncategorized
  • Unkari
  • USA
  • Venäjä
  • Vieraskynä
  • Viikkokuulumiset
  • Viro
  • Wales

Tags

antigua arkiruokahaaste barbados Bloggaus brunssi cotswolds downton abbey highclere castle Iso-Britannian kartanot järjestely karibia karibian risteily kesä kevät kon mari kukkakaalipizza leivonta lontoo lontoo ravintolat lähimatkailu matkustus Mielipiteitä milano nuuksio omenapiirakka piknik pizza puerto rico puutarhan hoito resepti saaristo saksa sienipiirakka siivous sisustus sisustusliike st kitts & nevis st lucia st maarten stratford upon avon suolainen piirakka suomi-retki sushikulho tapasravintola terassi

Lukemamme blogit

  • HomeviaLaura
  • Jonnamaista
  • Liemessä
  • Viimeistä murua myöten
  • Kalastajan Vaimo
  • Lumo Lifestyle
  • Lisbet E
       

Theme by 17th Avenue · Powered by WordPress & Genesis