Archives for March 2017

Perjantain sushikulho

March 31, 2017

Laura

Täytyy myöntää että tuntuupa ihanalta että on perjantai ja viikonloppu edessä. Tämä viikko oli aika hektinen töissä ja nyt kun sain viimeisetkin dokumentit ja raportit palautettua deadlineen mennessä tuntui hyvältä aloittaa viikonloppu! Blogissakin on ollut hiljaista tällä viikolla sillä en ole itse ehtinyt kuvaamaan mitään viikon aikana ja äitikin on ollut muilla mailla koko viikon. Myönnän tosin syyllisyyteni siihen että äidin postauksia ei olla saatu ulos, sillä kehotin äitiä alkamaan kuvaamaan raakakuvia (kun olen itse niin innostunut niistä tällä hetkellä). Noh, eihän se mennyt ihan kuin Strömsössä ja nyt niitä kuvia ollaan yritetty saada koneelle tuloksetta vaikka kuinka monta kertaa!

Takaisin kuitenkin itse asiaan. Työskentelen usein loppuviikosta kotitoimistolta käsin, joskus sekä torstain että perjantain, mutta useimmiten vain perjantain. Tämän takia minulle onkin erityisen tärkeää, että tapahtuu selkeä ero perjantain työpäivän ja viikonlopun välille. Muuten helposti saattaa jäädä tekemään töitä koneelle ja tuntuu ettei viikonloppu edes kunnolla ala. Onneksi tähän muutokseen ei paljoa vaadita. Usein käymme perjantaisin ulkona syömässä mutta tänään päätimme jäädä kotiin sillä viikonlopulle on tiedossa paljon muuta ohjelmaa. Kävin hakemassa kaupasta kukkapuskan, viinipullon ja tuoretta kalaa. Siinä on jo hyvät ainekset perjantai-fiilikseen.

Perjantaisin (tai ylipäätänsä viikonloppuisin) täytyy ehdottomasti tehdä mielestäni jotain spesiaalimpaa ruokaa. Tästä samasta fiiliksestä kirjoitti myös toinen Laura omassa blogissaan taannoin. Olen jo muutaman viikon himonnut sushia ja koska meidän kotikaupungista ei löydy sushiravintolaa (huutava vääryys, ollaan mietitty miehen kanssa että pitäisikö perustaa oma rafla että sitä sushia saisi!) niin sitä täytyy tehdä itse. En kuitenkaan jaksanut alkaa väkertelemään makirullia joten sushin virkaa perjantaina sai toimittaa aivan ihana sushikulho.

Sushikulho maistuu ihan samalta kun normaali sushi (yllättävää, eikö!) mutta se tulee hitusen nopeammin kun riisin keittämisen jälkeen täytteet voi vaan heittää päälle ilman että tarvitsee näpertää rullien kanssa. Tässä siis oma suosikkini reseptini sushikulholle!

Lohi-avokado sushikulho

(2:lle hengelle)

n. 250 g tuore lohifile kuutioituna (ilman nahkaa)

Yksi kypsä kuutioitu avokado

Yksi pieni kuutioitu sipuli

n.60 ml soijakastiketta

1 rkl sokeria

2 rkl maustettua etikkalientä sushiriisille (koska en ole varma suomennoksesta, Briteissä tätä myydään nimellä seasoned vinegar for sushi)

1 tl raastettua inkivääriä

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa, peitä kelmulla ja anna marinoitua jääkaapissa n.30 min- 1 h.

Keitä tämän jälkeen sushiriisi kannellisessa kattilassa. Kahdelle henkilölle mittaan n.250 g sushiriisiä. Huuhtele sushiriisi siivilässä kunnolla kunnes valuva vesi on kirkasta. Kaada riisi kattilaan ja lisää 330 ml vettä. Kiehauta riisi, jonka jälkeen käännä levy hiljaiselle ja anna hautua 10 min. Tämän jälkeen käännä levy pois päältä ja anna sushiriisin seistä n.25 min. HUOM! Älä nosta kantta kun keität sushiriisiä.

Kokoa kulhoon ensin riisi. Tämän jälkeen annostele lohi-avokado seos riisin päälle ja koristele silputulla kevätsipulilla ja seesaminsiemenillä.

Keväinen sisustushuuma

March 28, 2017

Laura

Viikonloppuna täällä Briteissä oli aivan järisyttävän upeat kevätkelit (tai ainakin Skotlannissa jossa me vietimme viikonloppua). Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, lämpömittari huiteli +15 asteen paremmalla puolella ja mieli oli niin keväinen. Yleensä kun valon määrä lisääntyy, kasvaa myös oma sisustuskuumeeni ihan eksponentiaalisesti.

Kun kevätvalo tunkee ikkunoista läpi tulee minulle aina sellainen tunne että kaikki näyttää liian tunkkaiselta (puhumattakaan niistä ikkunoista jotka kaipaisi kipeästi pesua). Tekisi mieli heittää koko talon sisustus uusiksi. Miehellä tämä taitaa olla jo tuttu tunne, säännöllisin väliajoin kun jaan nämä tunteeni myös hänelle (sanomattakin selvää että mies ei kyllä jaa tätä mielipidettä kanssani. Hänen mielestään kaikki näyttää ihan hyvältä kodissamme).

Tällä hetkellä esimerkiksi meidän olohuoneessa kyllästyttää niin takan karmien väri (typerät puunväriset karmit), sohva (joka näyttää jotenkin nuhjuiselta) kuin koko olohuoneen yleisilme. Koska tässä ei kuitenkaan miljönäärejä olla, saatika ihan oikeasti ei todellakaan ole mitään syytä vaihtaa kalusteita jotka on ostettu vain 1,5 vuotta sitten, niin mitään sen isompaa muutosta en rupea haikailemaan edes. Jotain olisi kuitenkin kiva tehdä.

Tässä kohtaa olen niin samanlainen äitini kanssa (tosin äiti olisi jo heittänyt koko huoneen järjestyksen uusiksi siinä vaiheessa kun minä vielä pohdin mitä tehdä) – kun joku rupee nyppimään ihan liikaa, pitää asialla tehdä jotain. Mieluiten heti.

Kuva

Jotenkin tuntuu että tunkkaisuus johtuu myös siitä, että olohuonessa on yksinkertaisesti liikaa tavaraa. Ehkä ne fengshuit ei oikein kohtaa? Liikaa tavaraa ja ei tarpeeksi valoa? Postauksen kuvituksena toimii Pinterest-kansiostani poimitut inspis-kuvat. Kaikkia kuvia yhdistää se, että niissä on joku elementti joka kiehtoo (vaikka vaaleanpunaisia verhoja ei mies koskaan suostuisi katselemaan omassa kodissaan). Vaikka ne onkin tyyliltään aika erilaisia niin jotain inspiraatiota voi poimia mukaan joka kuvasta!

Lupaan laittaa lisää kuvia jos pääsen proggiksessa puusta pitkälle ja saan aikaiseksi jotain muutoksia olkariimme. Tämän hetkeisestä tilanteesta kun ei edes tee mieli ottaa kuvia kun kaikki ärsyttää!

Sienipiirakan resepti (äidiltä tyttärelle)

March 23, 2017

Laura

Tämä resepti menee ehdottomasti kategoriaan “äidiltä tyttärelle”. Valehtelisin nimittäin jos väittäisin että olin jo pienestä pitäen innokas kotikokki. Ruuanlaitto silloin teininä (ja vielä opiskeluaikoinakin) kiinnosti yhtä paljon kun Aasian pörssikurssit ja onnistuinkin välttelemään kokkausta aika taidokkaasti. Tälläinen asenne ei kuitenkaan oikein toiminut jos halusin kutsua kavereita kylään. Tykkäsin järjestää illanistujaisia ja pikkubileitä jo nuorempana mutta tarjoilut tuotti aina tuskaa. Tämä äidin sienipiirakkaresepti onkin ensimmäinen jonka kunnolla opettelin ja joka on ansainnut pysyvän paikkansa meidän keittiössä siitä saakka. Tätä sienipiirakkaa on äiti aina tarjonut niin juhlissa kuin arkena illalliseksikin ja se on säilyttänyt suosionsa jo monen vuoden ajan. Piirakan maku saa aina kehuja ja tämä taitaa olla yksi miehenikin suosikkiruuista. Itseasiassa tätä kirjottaessa meillä on taas yksi sienipiirakka uunissa!

Piirakka on helppo tehdä, se maistuu niin lounaaksi kuin illalliseksi ja se on todella maukasta (pekonilla ja kermalla on ehkä osuutensa asiaan). Sen voi tehdä edellisenä päivänä jo ja toimii hyvin myös mikrossa lämmitettynä. Toisinsanoen siis ihan paras piirakka moneen tilanteeseen! Reseptin ainemäärät ovat aika summittaisia sillä tässä on fiilis tärkeintä!

Äidin sienipiirakka

Yksi valmis piirakkapohja (koska välillä on ihan ok, ja itseasiassa suotavaakin oikoa mutkat suoriksi!)

n. 200 g valitsemiasi sieniä (parhaiten toimii mielestäni suppilovahverot, mutta jos niitä ei ole saatavilla niin itse käytin ihan herkkusieniä)

yksi sipulikeittopussi

n. 5 viipaletta pekonia

n. 200 g kermaa

juustoraastetta

Muotoile piirakkataikina valmiiksi piirakka-astiaan. Sen jälkeen paista ensin sienet pannulla niiden vaatimalla tavalla. Lisää sen jälkeen silputtu pekoni paistumaan pannulle. Paista pekoni jotta se kypsyy hieman, jonka jälkeen lisää sienien ja pekonin sekaan yksi sipulikeittopussin sisältö (toimii hyvin mausteseoksena!). Lisää joukkoon kerma. Kerman määrä on kanssa suhteellinen, itse tykkään että koko seoksesta tulee sellaista tiivistä “mössöä”. Yleensä lisään kermaa pikkuhiljaa joukkoon kunnes koostumus on mielestäni hyvä!

Tämän jälkeen kaada koko sienimössö piirakkataikinan päälle ja koristele koko komeus runsaalla määrällä juustoraastetta. Paista uunissa n. 180 asteessa 45 minuuttia (tai kunnes kypsä).

Englantilaisia kartanomaisemia

March 21, 2017

Laura

Yksi vapaiden viikonloppujen vakiojutuista on tutustuminen meidän lähiseutuun pienien road-trippien muodossa. Brittien saarelta löytyy upeita ja hyvin vaihtelevia maisemia. Meidän alueella, täällä melkeinpä Englannin keskiosassa, on paljon kauniita kartanoita ja puistomaisia ulkoilualueita joihin on kiva käydä tutustumassa viikonloppuisin. Pelkästään tunnin ajomatkan säteeltä meiltä löytyy vaikka mitä tutkittavaa. En keksi heti parempaa tapaa viettää sunnuntaita kun raikas ilma ja kävely upeassa englantilaisessa maalaismaisemassa.

Viime sunnuntaina otimme taas auton alle ja lähdimme tutkailemaan lähiseutua. Pysähdyimme ensin aamiaiselle uuteen kahvilaan joka on saanut inspiraationsa kuulemma aussien kahvilakulttuurista. Kahvilan tarjonta olikin tervetullutta vaihtelua normaaliin britti-aamiais tarjontaan raskainen pekoneineen ja munakokkeleineen. Raikkaat smoothie-kulhot ja maukas avokado-leipä takasivat että lähdimme mahat täynnä iltapäiväkävelylle.

Tällä kertaa lähdimme tutkimaan Hanbury Hallia joka kuului aikoinaan menestyvälle englantilaiselle lakimiehelle, Thomas Vernonille. Itse talo, vaikkakin upea ulkopuolelta, ei ollut sisältä kovin kummoinen mutta ainakin puutarha ja puistomainen ulkoilualue kartanon ympärillä oli kaunis. Vielä kauniimpi se olisi ollut tietysti jos kukat jo kukkisivat, mutta tällä kertaa näimme vasta narssissit jotka puskevat kovaa vauhtia maasta ulos.

Lampaat tietysti laiduntavat seudulla vapaasti ja aika uteliaita tyyppejä meidän kohdalle sattuikin. Alla otetun kuvan jälkeen lammas asteli tyynen rauhallisesti viereeni ja korvat höröllä ihmetteli kameralle poseeraustani.

Oli kaunis päivä ja vaikka aamulla oli vielä pilvistä niin onneksi loppupäivästä pilvien lomaa pilkotti jo hieman sinistä taivasta. Tälläinen happihyppely maalla tekee aina hyvää ja olikin kivaa tulla kotiin ja käpertyä sohvannurkkaan aktiivisen päivän jälkeen. Huhtikuulle onkin tiedossa paljon lähiseutumatkailua ja niistä kohteista vasta innoissani olenkin!