Elämänmakuja

Äidiltä tyttärelle

Mitä tehdä pääsiäisenä kun suunnitelmat muuttuivat?

Jaana

Varmaan itsekullakin on suunnitelmat menneet ihan uusiksi viime aikoina. Meidän piti Lauran, hänen miehensä ja koiran kanssa lähteä Jerseyn saarelle pääsiäiseksi – sehän jäi nyt haaveeksi, mutta toivon mukaan päästään toteuttamaan reissu jossain vaiheessa tulevaisuudessa!

Mitä suunnitelmia on nyt siis pääsiäiselle kun pääaktiviteetti on pysyä tiukasti kotona?

Kyllähän minulla töitä riittää  – eivät ne lopu ikinä tällä tontilla, mutta jotta lomapäivät eivät menisi pelkästään loputtoman työlistan toteuttamiseen, niin haluaisin tehdä jotain kivaa mutta jotain joka olisi kuitenkin turvallista. Kaipaisin pääsiäisenä ehdottomasti jotain vastapainoa viimeaikaiselle intensiiviselle kotityöskentelylle.

Onneksi minulla on piha ja siellä voi tehdä jo paljon kaikenlaista kun on ollut niin leuto talvi. Kevättöihin pääsee jo paljon aikaisemmin siis. Pihoja voi jo siistiä, haravoida talven tippuneita oksia, avata ruohikkoa haravalla jotta se saa ilmaa, leikata perennat jos sitä ei ole jo tehnyt syksyllä. Istuttaa vaikka narsisseja pääsiäiseksi ulkoruukkuihin tuomaan kevään tunnetta. Kasvihuoneen voi pestä ja tuulettaa! Ja ehkä haaveilla jo mitä sitten kesällä voi istuttaa ja mitä laittaa tänä vuonna kasvihuoneeseen kasvamaan.

 

Kaappejakin voi aina siivota – vaikka olisi pääsiäinen! Sen lisäksi tietenkin laitetaan hyvää ruokaa ja kenties leivotaan, mutta mitä muuta voisi tehdä? Olen jo hieman koristellut pääsiäiseksi  mitä en juurikaan tee yleensä. Nyt ollaan kuitenkin niin tiiviisti kotona niin onhan se mukaa kun on jotain pientä pääsiäiseen viittaavaa 🙂

Ulkoilusta huolehtii onneksi tuo karvakorva. Se kun tuijottaa syvälle silmiin ja haluaa aina ulos jos vain on mahdollista. Kai se on vaan niin, että tämä pääsiäinen menee visusti omalla tontilla tuohutessa kun ei oikein voi lähteä mihinkään, jotta ei altistu bakteereille. Onneksi asutaan täällä maalla joten harvemmin sitä muihin ihmisiin törmään! Peuroihin sitäkin enemmän kyllä. Toivotaan siis että tulee hyvä keli, jotta voimme nauttia pääsiäisestä ainakin kävelylenkkien voimin!

 

Kaikesta huolimatta ihanaa kevättä – nauttikaa yhdessäolosta ja tämän tilanteen tuomista erilaisista mahdollisuuksista nauttia ajasta yhdessä perheen kanssa!

Kirjavinkkejä

Laura

Olen itse huomannut että vaikka rakastankin lukemista ja harrastan sitä paljon, niin näinä aikoina kun ehtisin hyvin lukemaan, en pysty keskittymään yhteenkään kirjaan. Oma arvioini on se, että keskittömättömyys tulee siitä informaation tulvasta ja tietystä levottomuudesta koko tilannetta kohtaa, joka on tietysti ihan luonnollista. Rakastan kuitenkin kirjoja ja uppotua ihan eri maailmaan joten ajattelin tulla jakamaan koosteen lempparikirjoistani. Jos teillä ei vaikka olisi vaikeuksia keskittyä lukemiseen ja kaipaatte jotain lukuvinkkejä! Monet näistä kirjoista löytyy esim. Bookbeatista jonka jäsenyys minulla on ollut jo monta vuotta.

Kun haluat uppoutua hyvään romaaniin ja ihan toiseen maailmaan

Jill Santopolo – Valo jonka kadotimme

Kaunis rakkatustarina (mutta ei kuitenkaan mitenkään imelä) joka alkoi kun New Yorkin kaksoistornit tuhoituivat 11.syyskuuta. Nopealukuinen ja mielenkiintoinen tarina. Löytyy Bookbeatista

Taylor Jenkins Reid – Seven Husbands of Evelyn Hugo

Ihan mielettömän mielenkiintoinen kirja joka tempaisee mukaansa ensimmäisistä sivuista lähtien! Kirjassa sukelletaan Hollywoodin maailmaan lähtien 1950-luvulta saakka. Nimensä mukaisesti kirjassa seurataan kuuluisaa Hollywood näyttelijää ja miten hän päätyi naimisiin seitsemän eri miehen kanssa. Vahva lukusuositus! Löytyy Storytelistä.

Viveca Sten – Sandhamin murhat kirjasarja

Nopeatempoisia dekkareita jotka vievät lukijan Ruotsin saaristoon. Tartun näihin kun kaipaan jotain “aivot narikkaan” luettavaa ja nämä kyllä ovat juuri siihen sopivia. Löytyy Bookbeatista.

Hanya Yanagihara – A Little Life (suom. Pieni elämä)

Jos kaipaat kunnon lukuromaania joka on tiiliskiven kokoinen tähän karanteeniaikaan, niin se on tämä. Yksi kaikkien aikojen lempparikirjoistani joka seuraa neljän nuoren ystävysten elämää New Yorkissa. Haluaisin lukea tämän jo uudestaan!

Lucinda Riley – Seven Sisters kirjasarja (tietääkseni aika montaa osaa on jo suomennettu)

Nämä kirjat menee myös sarjaan lukuromaanit, eli sellaiset kirjat joihin uppotuu tarinaan mukaan. Paksuja tiiliskiviä mutta mielenkiintoisia tarinoita jossa historia ja nykyaika kohtaavat. Löytyy Bookbeatista

Susan Abulhawa – Mornings in Jenin

Fiktiota, mutta voisi hyvinkin olla totta. Riipaiseva tarina Palestiinasta 1940-luvulla joka seuraa yhden perheen elämää läpi neljän sukupolven.

Lars Kepler

Olen lukenut yhden Lars Keplerin kirjan, nimittäin Kaniininmetsästäjän. En oikein tiedä kyllä suositella vai eikö. Koska kirja oli super koukuttava ja luin sen pikavauhdilla loppuun, ja samalla niin raaka ja karmaiseva että hyvä kun uskalsin sivua kääntää. Jos raakuus ei haittaa niin sitten voisin suositella. Löytyy Bookbeatista

Minna Rytisalo – Lempi

Ah, harvemmin itseasiassa kiinnitän kieleen huomiota kirjaa lukiessa, mutta Rytisalo käyttää niin kaunista suomenkieltä, että sitä on aivan mahtava lukea. Lempi kertoo kahdesta sisaruksesta ja heidän kohtaloistaan Lapin sodan aikaan. Mielettömän kaunis romaani

Mielenkiintoisia muistelmia

Trevoh Noah – Born a crime

Trevoh Noah on yksi suosikki koomikoistani, ja hänen esikoiskirjansa kertoo omakohtaisen kokemuksen siitä miltä tuntui varttua Etelä-Afrikassa apartheidin aikaan. Todella vaikuttava kirja, mutta kirjoitettu unohtamatta huumoria. Nim. luin sitä lentokoneessä ja nauroin niin hirveästi että vierustoveritkin kysyivät että mitä luen 😀

Tara Westover – Educated (suom. Opintiellä)

Tästä onkin kirjoitettu paljon ja kirja on saanut suuren suosion maailmanlaajuisesti. Kyseessä on muistelmateos ja tarina Westoverin syrjäytymisestä ja koulutuksen voimasta. Löytyy Bookbeatista.

Tembi Locke – From Scratch

Muistelmateos rakkaudesta, menetyksestä, selviytymisestä ja loppuenlopuksi kodin löytämisestä Sisiliasta. Sydäntäriipaiseva teos. Itkin suurimman osan ajasta. Mutta samalla niin kaunis. Löytyy Bookbeatista.

Emily Maitlis – Airhead

Emily Maitlis on BBC:n Newsnightin juontaja ja kirjassaan hän kertoo haastatteluistaan maailmanluokan poliitiikojen ja julkkisten kanssa. Todella mielenkiintoinen!

Uuden oppimista – faktaa

Caroline Criado Perez – Invisible women (suom. Näkymättömät naiset)

Tämä teos on juuri ilmestynyt suomeksi ja suosittelen lukemaan. Se tuo esillä kuinka tilastot ja tutkimukset paljastavat että maailma on vieläkin suunniteltu miehelle monella eri tavalla. Löyty Bookbeatista

Clive D.L. Wynne – Dog is love -Why and how your dog loves you

Pakkohan tähän oli mahduttaa yksi koirakirja! Tämä on kaikille koirafaneille ja kertoo tieteeseen pohjautuen erilaisia faktoja siitä miten koira rakastaa

Mariam Khan – It is not about the burqa

Esseekokoelma musliminaisilta jotka kertovat uskonnasta, feminismistä ja seksuaalisuudesta. Tarvittiva ja loistava kokoelma mielenkiintoisia kirjoituksia.

Toivottavasti näistä kirjasuosituksista on jotain hyötyä teille! Ja muistakaa myös suositella omia lemppareitanne! Voin vaikka lisätä ne vielä tähän listaan erikseen jotta saamme mahdollisimman kattavan listan erilaisia kirjasuosikkeja!

Retki Lauran luo Britteihin

Jaana

Tästä tuntuu olevan ikuisuus jo, mutta halusin silti kirjoittaa muutaman sanasen ihanasta vierailusta Lauran luokse Britteihin. Silloin elettiin vielä hieman erilaisia aikoja vaikka huoli COVID-19 viruksesta oli jo lähellä. Jälkeenpäin voin vaan todeta, että olipa aivan ihanaa että matka onnistui koska kuka tietää koska edes näemme seuraavan kerran Lauran kanssa. Kyllä jännitti tosin että pääsenkö takaisin kotiin kun yhtäkkiä tilanne muuttuikin koko ajan niin vauhdilla.

Kone lähti ja minä onnellisen kyydissä liilat kumihanskat kädessä istuin ja nautin lasin shampanjaa ja ajattelin, että ihanaa kohta Laura on minun sylissä ja kovassa rutistuksessa. Laura olikin ystävällisesti luvannut tulla hakemaan minua Manchesterin kentältä, joten näkisin hänet ihan heti kun tulen kentältä ulos 🙂 Laura oli ottanut myös pikku Dougalin mukaan kentälle ja voi sitä riemua, mikä siitä pikku koirasta lähti kun se näki minut. Olin ihan varma, että Dougal olisi jo unohtanut minut, mutta onneksi ei!

Ajoimme kotiin rupatellen kaikesta maan ja taivaan väliltä todeten, että ihanaa kun vielä näimme kun seuraavasta kerrata ei ole ihan varmuutta. Pääsimme nopeasti kotiin ja minä asetuin taloksi ja tietenkin ensimmäisenä avasin matkalaukun ja otimme Dougalin tuliaiset esille 🙂 Sehän on selvää, että opetin Dougalin heti ensi kerrasta kun tapasimme huonoille tavoille, eli hakemaan matkalaukusta tuliaisia hänelle. Se on kyllä uskomatonta miten ne koirat tietää mikä on heille ja mitkä kuuluvat muille, niin tälläkin kertaa Dougal löysi ihania vinkuja useamman kappaleen ja siitäkös se riemu syntyi.

Kuinka ihanaa oli olla heidän luona! Nähdä Lauran miestä ja nauttia keväästä Briteistä. Teimme torstaina pitkän kävelylenkin ympäri kaupunkia nauttien auringonpaisteesta ja pikku Dougalin hypyistä pitkin polkuja. Jotain pientä jäi matkalta käteenkin:) Kävimme ihanassa  kahvilassa, joka on super koiraystävällinen – Dougal toivotettiin ensimmäisenä ihanien herkkujen kera tervetulleeksi ja sitten meiltä kysyttiin mitä me haluaisimme. Kävelimme ympäri ämpäri kaupunkia jutellen ja ihanasta pikkukaupungin tunnelmasta nauttien. Kotiin saavuttuamme laittauduimme valmiiksi iltaa varten sillä lähdimme tapaamaan Lauran ja hänen miehensä hyviä ystäviä ja nauttimaan upean illallisen heidän kotonaan.   Mukava ilta ihanassa seurassa on parasta terapiaa 🙂

Perjantaina kävimme puutarhalla katsomassa kukkasia ja suunittelemassa hieman puutarhajuttuja ja ostimmekin etupihalle sipulikukkia ruukkuun piristämään kevättä. Perjantai tuntui olevankin jonkinlainen järjestelypäivä, sillä Lauran pyynnöstä pääsin järjestelemään heidän keittiötänsä (jes, lempipuuhaani) ja teimme myös puutarhahommia. Puutarha sai nopean kevätpiristyksen ja keittiökin näytti heti siistimmiltä!

Lauantaina kävimme pitkällä kävelylenkillä läheiselle National Trust paikalla, jossa erittäin upeista luonnosta ja patikkapoluista nautittiin koko päivä. Dougal pulahti uimaan (puolivahingossa) joten takaluukkuun usutettiinkin erittäin märkä ja mutainen koira. Pitkän ja mukavan lenkin jälkeen myöhöinen pubilounas oli täydellinen vaihtoehto päättää mukava päivä perheen kesken.

Nämä tälläiset lyhyet viikonloppureissut päättyvät aina liian pian, varsinkin tällä kertaa kun epävarmuus tulevasta ja koska seuraavaksi nähdään, oli niin läsnä. Briteissä on aina mukava käydä “haistelemassa” uusia tuulia. Siellä on niin leppoisaa viettää aikaa – käydä pitkillä kävelyillä, pubilounailla, puutarhamyymälöissä ja ylipäätänsä nauttia yleensä keväisemmästä/paremmasta kelistä tähän aikaa vuodesta!

Toivon mukaan pääsen pian takaisin sinnepäin näkemään Lauraa, tai he vuorostaan tänne Suomeen päin!

Arkea “lockdownin” keskellä

Laura

Briteissä tulivat uudet liikkumisrajoitukset voimaan maanantaina 23. maaliskuuta. Käytännössä tämä tarkoittaa että jokaisen tulisi pysyä kotona ja ainoat syyt ulkona liikkumiseen ovat: 1) kaupassa/apteekissa käynti; 2) töissä käynti (jos et millään pysty tekemään töitä kotoa) ; ja 3) ulkona saa käydä kerran päivässä kävelyllä/juoksemassa/pyöräilemässä. Kaikki yli kahden hengen kokoontumiset on kielletty (paitsi tietysti perheen kesken joka asuu samassa taloudessa) ja poliisi valvoo näitä toimia ja saa antaa sakon jos niitä ei seurata. Rajoitukset ovat voimassa ainakin 3 viikkoa.

Aavistettiin heti kun maanantai illansuusta näimme ilmoituksen, että pääministeri “will address the nation tonight”, että jonkinlainen lockdown sieltä tulee. Se oli varmasti suora seuraus (tai mistä minä tiedän, en ole alan erityisasiantuntija) siitä että viikonloppuna ihmiset olivat parveilleet sankoin joukoin (turvaväleistä välittämättä) Lontoon puistoissa ja esim Snowdonian kansallispuisto oli ihan tukossa Walesissa, koska edellisellä viikolla oli vielä sanottu että ulkona saa liikkua mielin määrin (mutta turvavälin kanssa!). Se ei ollut siis yllätys. Onneksi, onneksi, vaikka uudet säännökset ovat tiukat, saa vielä ulkona käydä lenkillä kerran päivässä. Se oli enemmän kun uskalsin toivoa. Miltä näyttää siis arki tällä hetkellä Briteissä?

  • Koska ulkona saa käydä kerran päivässä, tämä tarkoittaa sitä että viedään koira vuorotellen ulos arkipäivisin. Aina aamuisin ja iltaisin. Vaihdellaan aina vuoroja koska molemmissa on hyvät puolensa. Aamukävelyn avulla päivä alkaa reippaasti kun takana on kiva lenkki raikkaassa ulkoilmassa. Iltaisin taas työpäivän jälkeinen lenkki katkaisee kätevästi ja erottaa selkeästi työpäivän illasta. Molemmissa puolensa
  • Mies tekee nyt keittiöstä töitä ja minä normaalisti toimistosta. Järjestely on toiminut muuten ihan hyvin, mutta tajusin heti ensimmäisen päivän jälkeen että itseasiassa käyn keittiössä (siis jääkaapilla) ihan järkyttävän monta kertaa päivän aikana 😀 Koputtelen sitten aina oveen ja varmistelen ettei ainakaan videopalaveria ole käynnissä ennenkuin lähden tonkimaan jääkaappia
  • Dougal on vähintäänkin hämillään. Sehän on maailman laiskin koira joka mielellään nukkuu koko päivän eikä oikein tajua miksi me molemmat ollaan kotona ihan koko ajan ja häiritään jollain tavalla hänen uniaan
  • Viime viikolla oli myös ihan upeat kelit, joten täytyy sanoa että olikin kiva huomata uusi rutiini elämässä – lounas yhdessä miehen kanssa puutarhassa ennenkuin jatkettiin työntekoa. Kiva, uusi rutiini päivän lomaan.
  • Ollaan melkein tapeltu siitä kuka saa kokata iltaisin. Meille molemmille kokkailu on rentoutumiskeino ja nautitaan siitä. Joten joka ilta väännetään kättä siitä kuka tekee illallisen (ja joo, autetaan kyllä toisiamme mutta apukokkina oleminen ei ole yhtään niin kivaa kun pääkokin hommat)
  • Kavereiden kanssa ollaan hengailtu Houseparty appissa. Me nähdään joka torstai siis meidän lähellä asuvia kavereita illallisen merkeissä. Nyt ollaan tietysti siirrytty ns. etäsuhteeseen
  • En tiedä johtuuko se siitä että on sisällä koko ajan ja kaikki aktiviteetit (työnteosta lähtien) tapahtuu kotona, mutta me ollaan molemmat miehen kanssa oltu aivan jäätävän väsyneitä iltaisin. Jo kahdeksan aikaa olisin ihan valmis menemään nukkumaan.

Viikonloput ovat varmaan suurin ero meidän ns. “normaalielämään”, sillä viikonloppuna lähdettäisiin usein johonkin vähän pidemmällä kävelemään koiran kanssa ja tutkimaan ns. “uusia paikkoja” joita on hurjasti meidän lähettyvillä. Nyt ollaankin tehty siis pitkiä lenkkejä meidän lähialueilla. Olen aina ajatellut että tunnetaan nämä meidän kulmat todella hyvin, mutta mitä vielä, löydetään koko ajan uusia ulkoilumestoja! Eilen käveltiin yhden pellon poikki kunnes kohdattiin todella iso aitaus. Hetken mietittiin että mistäköhän päästään jatkamaan, mutta kun nostimme katsemme näimme upeita peuroja! Siellä ne ihmetteli ja tajuttiin että meidän kaupungissa on peura-aitaus. Joten vaikka luulin olevani ekspertti missä kannattaa ulkoilla meidän kaupungissa, olen näköjään ihan noviisi!

Viikonloppuna yritin myös vähentää uutisten selailua ja katsoa ne vain pari kertaa päivässä, joka teki kyllä ihan hyvää. Meillä on pitkä lista kotitöitä joita on tarkoitus tehdä tässä karanteenin aikana. Listalta löytyy kaikenlaisia pieniä “nagging tasks” joita emme ole vaan saaneet aikaiseksi tehdä. Kuten jääkaapin valon vaihto. Jääkaappi on ollut nyt pimeänä vähintään viimeiset 6 kk kun emme ole saaneet aikaiseksi vaihtaa sitä ja nyt sitten vihdoin saimme uuden lampun sinne. Wau, mikä efekti sillä onkaan että jääkaapissa on taas valo 😀 Vastapainona tälläiselle suorittamiselle olen kyllä myös maannut sohvalla ennätyksellisen määrän Netflixiä tuijottelen tai kirjaa lukien. Kaikki keinot on sallittuja, ja olen todennut että ihan sama mitä tekee kunhan se tuntuu itsestä hyvältä.

Instagram @elamanmakujablogi

       

Tracking

Theme by 17th Avenue · Powered by WordPress & Genesis